Carmela Kantor-Aaltonen: Luonnontieteet ratkaisevat globaaleja ongelmia
Koronapandemia on nostanut tieteen uuteen arvoon ja kukoistukseen ja kasvattanut tietoisuutta siitä, että ilman tiedettä emme selviä kriisistä. Erityisesti luonnontieteiden kuten kemian, biologian ja matematiikan rooli on korostunut pandemian aikana.

On huimaa seurata miten kovan paineen alla tieteentekijät saavuttavat tuloksia, joihin normaalioloissa menisi huomattavasti pidempi aika. Noin kuukaudessa kiinalaiset tutkijat olivat selvittäneet SARS- CoV 2- viruksen RNA-genomin, matemaatikot ympäri maailman luoneet jatkuvasti muuttuvia mallinnuksia epidemian edistymisestä sekä virologit, immunologit, biokemistit ja kemistit kehittäneet koronadiagnostiikkaa, rokotteita ja lääkkeitä.

Ratkaisut löytyvät yhteistyöllä

Pandemia on tehnyt myös selväksi tieteentekoon liittyvät epävarmuudet ja erilaiset näkemykset. Tiedon karttuessa ovat asiantuntijat joutuneet korjaamaan aiempia käsityksiään ja tekemään entistä enemmän yhteistyötä. Pandemian voittamisen keskiössä onkin tieteentekijöiden kansainvälinen yhteistyö. Yhteistyön edellytyksenä on avoin datan jakaminen ja yhteinen tavoite. Virukset eivät tunnista maiden rajoja ja on kaikkien maiden edun mukaista, että koronakriisi voitetaan maailmanlaajuisesti.

Pandemian myötä on noussut esiin myös yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön merkitys erityisesti rokotteiden kehittämisessä. Yritykset ovat riippuvaisia yliopistoissa tehtävästä perustutkimuksesta, jonka pohjalta rokotekehityksessä voidaan siirtyä yritysten osaamisalueisiin kuten kliinisiin kokeisiin ja rokotteiden massatuotantoon.

Helsingin yliopiston tutkijat osoittivat ihailtavaa yhteiskuntavastuuta heti kriisin alettua ja tarjosivat osaamistaan, tutkimuskapasiteettiaan sekä laitteistoaan julkisten toimijoiden ja yritysten käyttöön. Lista tieteentekijöiden tarjoamasta avusta on pitkä ja vaikuttava.

Yliopistoissa tehtävä perustutkimus luo pohjan kemia- ja bioteollisuudessa kehitettävien uusien keksintöjen, teknologioiden ja innovaatioiden synnylle. Koronakriisi on osa laajempaa globaalia haastetta, jossa meidän on löydettävä ratkaisuja koko maapalloa uhkaavalle luonnon monimuotoisuuden katoamiselle ja ilmastonmuutokselle. Olemme matkalla kohti hiilineutraalia maailmaa, mutta sen saavuttaminen vaatii mittavia teknologisia ja yhteiskunnallisia ponnistuksia.

Panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen tarvitaan

On tärkeätä, että koronakriisiä seuraavan taloudellisen niukkuuden aikanakin panostamme julkisia varoja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yritysten uudistuminen ja kasvu ja sitä myötä kansantalouden nousu nojaa uusiin innovaatioihin ja teknologioihin. Tärkeässä asemassa on yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö.

Suomen kaltaisella pienellä kansakunnalla ei ole muuta mahdollisuutta selvitä kriisistä kuin panostaa osaamiseen ja kansainvälisen huipputason tutkimukseen. Luonnontieteet ovat globaalien haasteiden voittamisen keskiössä ja yhdessä muiden tieteenalojen, kuten yhteiskuntatieteiden kanssa ne luovat vankan pohjan globaalien kriisien torjunnalle ja uusien ongelmien ennaltaehkäisylle.

Carmela Kantor-Aaltonen on Suomen Bioteollisuus ry:n edustaja ja johtava asiantuntija Kemianteollisuus ry:ssä.