Myös EU:n elpymisvälinerahoituksen (RRF) avulla tehdyt panostukset ovat olleet tärkeitä.
Positiivista on myös se, että valtiovarainministeriön budjettipohjassa vuodelle 2023 ovat mukana kevään kehysriihessä päätetyt panostukset tieteeseen.
Vaikka kokonaiskuva on tämän hallituskauden tilinpäätöksen osalta rauhallinen, paineet koulutuksen ja tieteen rahoituksen kasvattamiselle ovat kovat. Kyse on maan tulevaisuudesta.
Suomella on ratkaistavana osaaja- ja työvoimapulan ongelma. Olemme jääneet reippaasti jälkeen monista OECD-maista, kun katsotaan korkeakoulutettujen osuutta nuorista ikäluokista. Ongelma on tiedostettu, mutta vielä ei olla nähty valtiojohdon pitkäjänteistä suunnitelmaa siitä, miten osaamistasoa todella pystytään nostamaan opetuksen laadusta tinkimättä.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen osalta tilanne on erityisen huono Uudellamaalla: alueen osuus koko maan aloituspaikoista ja opiskelemaan valituista on laskenut useita prosenttiyksiköitä vuodesta 2016 alkaen. Aloituspaikkojen määrä on alimitoitettu myös suhteessa työvoiman tarpeeseen Uudellamaalla.
Uusien osaajien saaminen työmarkkinoille liittyy myös tutkimus-, innovaatio- ja kehittämiskykymme ylläpitoon. Valmistelussa oleva TKI-rahoituslaki ja TKI-rahoitussuunnitelma onneksi luovat uskoa siihen, että Suomi menestyy tulevaisuudessa ja että yliopistojen ja tutkimuksen rooli kehitys- ja innovaatiotoiminnassa nähdään entistä paremmin. Toiveemme ovat korkealla sille, että valtio sitoutuu pitämään huolta julkisen TKI-rahoituksen kehityksestä samalla kun yritysten innovaatiotoimintaa pyritään tehostamaan.
Tieteen ja koulutuksen rahoittaminen on tärkeää, jotta Suomi pysyy mukana tieteen tason nousussa sekä kansainvälisessä kilpailussa osaajista ja investoinneista. Meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta rahoittaa hyvinvointivaltiotamme kuin rakentaa kestävää kasvua korkean osaamisen varaan. Osaamispohjaisen talouden määrätietoinen vahvistaminen tulisi olla ykkösprioriteetti niin budjettiriihessä kuin ensi kevään eduskuntavaaleissa. Investoinnit tieteeseen ja koulutukseen maksavat kyllä itsensä takaisin.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston hallintojohtaja