Julkilausuman viesti on, että akateemista vapautta ja institutionaalista autonomiaa tarvitaan toimivassa demokratiassa yhtä lailla kuin vapaata mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa.
Julkilausuman mukaan akateemista vapautta ja institutionaalista autonomiaa kavennetaan eri puolilla maailmaa yhä enemmän. Tähän on reagoitava myös maiden rajojen ulkopuolella, sillä kyse on hyökkäyksestä demokratian perusarvoja vastaan.
Maat, jotka on mielletty vakiintuneiksi demokratioiksi, eivät ole immuuneja oikeuksien rajoittamiselle, tästä esimerkkinä ovat the Central European Universityn ja Unkarin tiedeakatemian tilanne.
- Yliopiston autonomia ja akateeminen vapaus ovat keskeisiä demokraattisen yhteiskunnan taustatekijöitä. Akateemisen vapauden ja autonomian toteutuminen vaativat koko yliopistoyhteisön toimia. Erityisesti suuri vastuu on yliopistojen johdolla. Samoin yhteiskunnan päätöksentekijöillä on keskeinen rooli yliopiston autonomian tukemisessa, Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri toteaa.
Akateemisen vapauden ja autonomian kanssa pitää olla koko ajan valppaana.
- Globaalisti katsottuna variaatio on todella suurta ja tilanne eri maissa on hyvin erilainen. Se, mitä akateeminen vapaus tarkoittaa – miten se eroaa mielipiteen vapaudesta – ja millä tavoilla tämä vapaus voi olla uhattuna tai rajoitettuna, ei ole kovin hyvin vakiintunut käsitteellisesti, Hämeri huomauttaa. Hän on kutsunut ryhmän kehittämään tiedeviestintää Helsingin yliopistossa.
Julkilausuman mukaan akateeminen vapaus merkitsee ilmaisun- ja tutkimuksen vapautta mutta myös vapautta kehittää yhteiskunnallisia oloja paremmiksi. Ilmaisunvapautta tai autonomiaa ei tule rajoittaa poliittisin perustein.
Julkilausumassa todetaan, että akateeminen vapaus ja autonomia ovat uhattuina myös silloin, kun rahoittajat määrittävät pääosan tutkimuksen ja opetuksen aiheista. Siksi julkinen rahoitus on olennaisen tärkeää, minkä lisäksi erilaisista lähteistä saatu täydentävä rahoitus voi vahvistaa akateemista vapautta ja autonomiaa silloin kun sitä ei ole korvamerkitty kapeasti.
Julkilausuman mukaan erilaiset hallinnolliset säädökset, välinpitämättömyys tutkimusta kohtaan, vaatimukset heti mitattavissa olevasta hyödystä ja hyödyn kapea käsittäminen sekä korkeakoulujen näkeminen ainoastaan lyhytnäköisestä taloudellisesta näkökulmasta ovat myös uhkia akateemiselle vapaudelle ja autonomialle.
- Suomessa lähtökohdat ovat hyvät, mutta myös meillä on vähättelevää suhtautumista ja vihapuhetta tutkijoita kohtaan. Suomessa täydentävä rahoitus on myös todella suuressa roolissa tutkimuksen rahoittajana. Akateemisen vapauden ja autonomian näkökulmasta on tärkeää, että tämä rahoitus suunnataan pääosin tutkijalähtöisiin hankkeisiin, kansleri Hämeri toteaa.
European Univesity Association EUA jakaa institutionaalisen autonomian taloudelliseen, henkilöstön, akateemiseen ja organisatoriseen vapauteen. EUA:n arviossa Suomi on kolmannella sijalla korkeakoulujen autonomiaa arvioitaessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut aktiivisesti mukana julkilausuman teossa. Helsingin yliopistoa foorumissa edusti hallintojohtaja Esa Hämäläinen.
Global Forum on Academic Freedom, Institutional Autonomy, and the Future of Democracyn järjestäjinä toimivat seuraavat organisaatiot: Euroopan neuvosto, the International Consortium for Higher Education, Civic Responsibility and Democracy; the Organization of American States; the Magna Charta Observatory ja the International Association of Universities.