Ajatuksia budjettiriihen alla

Hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä ensi viikolla tehdäkseen eduskunnalle esityksen ensi vuoden budjetista.

VM on omassa budjettiesityksessään yliopistotasoisen terveydentutkimuksen rahoituksen leikkaamista jälleen kerran, nyt 21 miljoonasta 15 miljoonaan vastoin vastuuministeriö STMn esitystä. Tämä on huono esitys: valtion tutkimusrahoitus on kliiniselle lääketieteen tutkimukselle elinehto. Kliinisen tutkimuksen ansiosta potilaamme saavat nopeasti vaikuttavimmat uudet hoidot ja lääkkeet käyttöön. Suomessa tehtävä laadukas kliininen tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa. Kukaan ei halua tulla jatkossa hoidetuksi vanhentunein menetelmin. Opetusministeri tuoreeltaan VM:n leikkausesitystä toteamalla, että kliinisen lääketieteen tutkimuksen rahoituskäyrä on häpeällinen jo useamman hallituksen ajalta ja toivoi, että budjettiriihessä tilannetta korjataan. Tässä olen täsmälleen samaa mieltä opetusministerin kanssa.



Riihen alla on kuultumyös myönteisiä kannanottoja tieteen ja tutkimuksen roolista Suomen tulevaisuuden kannalta: esimerkiksi pääministeri , että valtion taseessa on 4-5 miljardia euroa, jotka tulisi uudelleenkohdentaa esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Tulevaisuuteen investointi on erinomainen ajatus: nyt tarvitaan tekoja, jotta voimme rakentaa tulevaa hyvinvointia korkean osaamisen ja innovaatioiden varaan.  Olemme esittäneet tulevaisuusinvestoinneista konkreettisen listan vasta julkaistussa .



Tärkein viestimme on, että yliopistojen perusrahoituksen kasvattaminen on myös hyvää innovaatiopolitiikka. Perusrahoituksen turvin rahoitetaan huippututkimusta, joka synnyttää innovaatioita kaupallistettavaksi. Ilman huippututkimusta niitä ei synny. Kyse on investoinnista: kaupallistamisen seurauksena yhteiskunta saa rahoja takaisin. Perusrahoitusta vahvistaisi yliopistoindeksin leikkauksen purku. Myös yliopistoja pääomittamalla voitaisiin vahvistaa tutkimusympäristöjä ja siten osaamistasoa.



TEM on omassa esittänyt mittavia panostuksia innovaatiorahoitukseen Business Finlandin kautta. Avustusvaltuudeksi esitetään 344 miljoonaa euroa, joka on lähes 74 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tämä on kannatettava suunta. omassa näkemyspaperissamme erityisesti Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa (TuTl) rahoituksen lisäämistä, sillä se on osoittautunut toimivaksi rahoitusvälineeksi. TuTl-rahoituksella tuetaan tutkimukseen perustuvia innovaatioita ja niiden kaupallistamista.
Helsingin yliopiston näkemyksiä hallituskaudelle 2019-2023 on julkaistu

Korkea koulutustaso, laaja-alainen osaaminen ja sivistys lisäävät hyvinvointia ja luovat pohjaa aktiiviselle kansalaisuudelle. Tieteen ja koulutuksen avulla ratkaistaan globaaleja haasteita ja rakennetaan Suomen menestystä.

Koska haluamme myös tulevaisuudessa luoda hyvinvointia ja olla osaamistasoltamme maailman parhaita maita, meidän on investoitava koulutukseen ja huippututkimukseen entistä enemmän.

Me Helsingin yliopistossa haluamme olla vahvasti mukana, kun Suomen tulevaa hyvinvointia rakennetaan laadukkaan koulutuksen ja tieteen varaan.



Siksi olemme julkaisseet seuraavan hallituksen tiede- ja korkeakoulupolitiikan avuksi.