Suurilta kansainvälisiltä tiedekustantajilta tulee suomalaisille yliopistoille ja muille tutkimusorganisaatioille vuosi vuodelta suurempi lasku. Vuonna 2015 kustannukset olivat jo 27 miljoonaa euroa, ja summa on noussut enimmillään yli 10 prosentilla vuodessa. Yksi tiedekustantamisen jättiläisistä on Elsevier. Se julkaisee yli kahta tuhatta tiedejournaalia, kuten The Lancet ja Cell.
Neuvottelut hinnoista ja ehdoista Elsevierin kanssa käyvät kuumina. Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja Elsevierin välisen sopimuksen piti päättyä vuoden vaihteessa, mutta sitä jatketaan tämän vuoden puolelle.
Neuvotteluissa
— Maksamme tällä hetkellä sekä Elsevierin lehtien tilauspaketeista että merkittävän summan jokaisesta open access -julkaisusta, sanoo neuvotteluja vetävä Helsingin yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori, professori
Jos tavoitteisiin ei päästä, yliopistojen Elsevier-tilaukset loppuvat vuoden loppuun mennessä. Suomalaisen tutkimuskentän yhteiset tavoitteet ovat tärkeitä siksikin, että Helsingin yliopisto pyrkii vuoteen 2025 mennessä lisäämään avoimia julkaisuita 40 prosentilla. Julkisin varoin tuotettua tutkimustietoa halutaan yhä enemmän kaikkien luettavaksi.
Suomi ei ole ongelman kanssa yksin. Tilaukset katkesivat
Painetta suotuisalle neuvottelutulokselle panee myös tutkijayhteisön tyytymättömyys.
— Tiedän tutkijoita, jotka jo nyt kieltäytyvät referoimasta artikkeleita Elsevierin lehtiin, koska kustantaja ei kuuntele tutkijayhteisön tarpeita. Kyllä nämä vetoomukset luetaan tarkkaan, sanoo Hämäläinen, Tiedon hinta -vetoomuksen ensimmäinen allekirjoittaja.
Teksti on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/01/16.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.