Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen Vuoden dosentiksi tänään nimittämällä Anna-Liisa Laineella on monta rautaa tulessa.
Heinäratamon ja sen sienitautien välisiä suhteita käsittelevä tutkimus etenee isoin harppauksin, mikä näkyy Science- ja Nature Communications -julkaisuissa ilmestyneistä artikkeleista. Tautidynamiikan selvittäminen on parhaillaan laajenemassa härmästä eri viruksiin.
Huhtikuun alusta Anna-Liisa Laine on lisäksi siirtynyt yliopistonlehtorin ja akatemiatutkijan tehtävistä kasviekologian professoriksi biotieteiden laitokselle.
Julkisen tunnustuksen lista viime vuosilta on komea. Vuonna 2012 Anna-Liisa Laine sai 1,5 miljoonan euron suuruisen, nuorelle tutkijalle tarkoitetun apurahan Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Samana vuonna hänelle ojennettiin Suomen Akatemian palkinto tieteellisestä rohkeudesta.
Naisia tieteen kärkeen
Eniten näkyvyyttä tiedeyhteisön ulkopuolella on kuitenkin saanut L’Orealin ja UNESCO:n For Women in Science -kannustuspalkinto, joka on mutkan kautta johtanut monelle tutkijalle vielä tuntemattomaan kannustuksen lajiin: mentorointiin. Mentoroitavana on Aalto-yliopistolla työskentelevä nuori aivotutkija.
– Mentorointi on kovin toisenlaista kuin esimerkiksi väitöskirjan ohjaaminen, ja siinä edetään mentoroitavan aloitteesta. Meillä on ollut hyvä ja helppo mentorointisuhde, jossa kemiat ovat kohdanneet. Julia on pyytänyt avaamaan esimerkiksi tieteelliseen työhön liittyviä ajatusprosesseja, Laine kertoo.
Kuusivuotias tuleva professori
Tutkimuksen, opettamisen ja ohjaamisen lisäksi Vuoden dosentti ehtii myös tarjoilla tiedettä lapsille sopivina annospaloina. Laineen aloitteesta käynnistetty Tiede tulee tarhaan -tapahtuma on kahtena viime vuonna tutustuttanut jo kymmeniä viisi- ja kuusivuotiaita pääkaupunkilaislapsia tutkijan työhön — pipetointia ja perhostoukkien mittailua myöten.
Tapahtumaa on ollut Laineen tutkimusryhmän lisäksi suunnittelemassa ja toteuttamassa jäseniä muistakin Metapopulaatiobiologian huippuyksikön ryhmistä.
Lasten tiedetyöpajojen yksi tavoite on näyttää, että tiede kuuluu sekä tytöille että pojille. Näin tulevaisuudessa toivottavasti saadaan enemmän naisia myös tiedeyhteisön korkeimmille portaille. Monet naiset jättävät nyt lupaavan tiedeuran kesken, koska heillä ei ole ketään, johon samaistua.
– Haluamme rikkoa tutkijoihin liitetyt stereotypiat ja samalla esitellä tieteen hauskana harrastuksena, joka ei katso ikää tai sukupuolta, Anna-Liisa Laine sanoo.
Anna-Liisa Laineen tutkimusryhmä
Metapopulaatiobiologian huippuyksikkö
Yliopisto-lehden (8/11) artikkeli Laineesta kenttätöissä