‒ Yliopisto-laki luotiin 2010 ja siihen kirjatun indeksin oli tarkoitus turvata yliopistojen rahoitus vastaamaan kustannusten nousua. Indeksiä on kuitenkin leikattu jo muutamaan kertaan, alusti keskustelua Suomen yliopistot UNIFI ry:n hallituksen jäsen, Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola.
‒ Educa-messuilla viime kesänä kaikki puolueet olivat sitä mieltä, ettei lisäleikkauksia enää tule. Mielestäni SDP:n pitäisi tehdä tässä kuitenkin vieläkin rohkeampaa politiikkaa, sanoi Pilvi Torsti.
‒ Koulutuksesta on säästetty paljon, koska se on teknisesti helpompaa kuin leikkaukset terveydenhuoltosektorilla, vihreiden Ville Niinistö arvioi.
‒ Toisaalta koulutussektorillakin tarvitaan rakenneuudistuksia, ja niistä säästyvät rahat voidaan käyttää tutkimuksen ja koulutuksen laadun kehittämiseen, ei pois sieltä.
‒ Kyvyttömyys tehdä SOTE:en muutoksia, joilla vähennettäisiin sen menokehitystä, on luonut paineita säästää koulutuksesta, Niinistö harmitteli.
‒ Tulevissa hallitusneuvotteluissa vihreät ei enää suostu uusiin koulutukseen kohdistuviin leikkauksiin.
Myös kokoomuksen Sari Sarkomaa nosti koulutuksen strategisen tärkeiden asioiden joukkoon.
‒ Koulutus täytyy kirjata yhdeksi uuden hallituksen strategiseksi painopistealueeksi ja auttaa turvaamaan rahoitusta sen avulla, Sarkomaa linjasi.
Mantrat vastaan todellisuus
Perussuomalaisten Mika Niikon mukaan on ollut ironista kuunnella hallituspuolueiden koulutusta puolustavaa mantraa, kun tosiasiassa paljon on leikattu.
‒ Me haluamme lopettaa koulutuksen rapauttamisen ja tarjoamme siihen vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, kuten yritysyhteistyötä ja lukukausimaksuja.
RKP ja Keskusta asettautuivat varovaisempien lupausten rintamaan.
‒ RKP ei sanoudu irti jo tehdyistä, pöydälle jääneistä säästöpäätöksistä. Tulevassa hallitusohjelmassa täytyy kuitenkin heti sanoa, jos indeksistä ei pystytä pitämään kiinni, koska ennustettavuus ja pitkäjänteisyys on yliopistojen työlle hyvin tärkeää, Mikaela Nylander sanoi.
‒ Keskusta ei pysty lupaamaan pidättäytymistä koulutuksen lisäleikkauksista tulevalla vaalikaudella, totesi Matti Vanhanen.
‒ Jokainen ymmärtää, että toisen asteen leikkausten kaatuminen viime viikolla luo paineita jonnekin toisaalle.
Koulutus myyntiin?
Kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että julkisella vallalla on ehdottomasti pääasiallinen vastuu koulutuksen järjestämisestä. Keskustelussa käytiin kuitenkin lävitse myös lisärahoituksen lähteitä.
Vihreät ei kannata lukukausimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Esimerkiksi Ruotsilla on Niinistön mukaan ollut niistä huonot kokemukset: Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ja yliopistojen kansainvälistyminen laskivat maksujen myötä dramaattisesti.
‒ Koulutusviennin esteet pitää purkaa. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa oltaisiin hyvin kiinnostuneita suomalaisesta sairaanhoitaja-koulutuksesta, ehdotti Sarkomaa.
‒ Puretaan esteet ja rakennetaan koulutuspaketteja myyntiin. Moni kansainvälinen yritys olisi kateellinen Suomen koulutusbrändistä. Hyvää mainetta kannattaa hyödyntää!
‒ Suomalaisille perustutkinto-opiskelijoille opiskelun täytyy tosin ehdottomasti säilyä ilmaisena, Sarkomaa painotti.
Firmat ja lahjoittajat apuun?
Keskusteltavana olivat myös yksityiset lahjoitukset ja niiden mahdollinen verovähennysoikeus.
Ville Niinistön mielestä ihmisten osallistumista helpottava verovähennysoikeus olisi hyvä, mutta se ei saa korvata julkisen vallan roolia. Pilvi Torsti tosin katsoi, etteivät lahjoitukset ole Suomessa koulutuksen rahoittajana relevantteja. Vasemmistoliiton Anna Kontulan mielestä verovähennykset eivät ole oikea tapa rahoittaa koulutusta.
Mika Niikko haluaisi ylipistot yritysten kanssa paljon nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön, mitä kautta rahoitusta voisi kasvattaa.
Yliopisto- ja tiedepolitiikan vaalipaneelin järjestivät eilen 19.3. yliopistolla Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Suomen yliopistot UNIFI ry.
Yliopisto kutsuu kaikki eduskuntavaaliehdokkaat liittymään Yliopistopuolueeseen ja keskusteluun korkeakoulupolitiikan tavoitteista. Yliopistopuolue-kampanja on käynnissä sekä verkossa että Twitterissä (@Yliopistopuolue).
Toiveena on saada mukaan ehdokkaiden lisäksi myös mahdollisimman paljon tutkimuksesta ja koulutuksesta kiinnostuneita kansalaisia maanlaajuisesti — yliopistoilta ja niiden ulkopuolelta.