Vaaleilla valittuja vai rekrytoituja johtajia?

Opetusministeriö patistaa yliopistoja profiloitumaan — entistä tiiviimmin yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tanskassa reformiin pantiin vauhtia uudistamalla yliopistojen johtamistapa.

Tanskan yliopistolaitosta uudistettiin useasti 2000-luvulla. Ensimmäinen suuri askel otettiin vuonna 2003, jolloin hyväksyttiin uusi yliopistolaki. Laki mullisti yliopistojen johtamisrakenteen. Kollegiaalinen ohjausmalli, jossa opiskelijat ja työntekijät valitsivat johtajansa, jäi historiaan.

Sijalle nousivat yliopiston palvelukseensa rekrytoimat johtajat. Samalla ulkopuoliset jäsenet saivat enemmistöaseman yliopistojen hallituksissa.

– Johtajien valintatavan muutos oli suuri. Monilla opiskelijoilla ja työntekijöillä oli sopeutumisvaikeuksia, kertoo Lykke Friis, Kööpenhaminan yliopiston vararehtori vuodesta 2006 alkaen.

Demokratiaa vai nopeita uudistuksia?

Lykke Friis on ensimmäinen yliopistonsa johtajista, joka rekrytoitiin tehtäväänsä sen sijaan, että valinta olisi tapahtunut vaaleilla. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Tanskan ympäristö- ja energiaministerinä. 

– Uudistus on helpottanut tiedekuntien rakenteellista uudistamista ja yhdistämistä. Myös tiedekuntarajat ylittävä yhteistyö suurissa koulutus- ja tutkimushankkeissa on muuttunut joustavammaksi.

– Tämä oli hankalampaa vanhassa organisaatiossa, jossa konsistori ja dekaanit valittiin vaaleilla ja jälkimmäiset halusivat – ymmärrettävästi – huolehtia omien tiedekuntiensa eduista, Friis vertaa.

Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola vertaa tilannetta vuoden 2010 Suomeen.

Yliopistouudistuksen yhteydessä tehtiin vastaavia muutoksia, mutta muutokset eivät olleet niin perinpohjaisia kuin Tanskassa tehdyt, rehtori sanoo.

Suomalaisyliopistoissa esimerkiksi hallitusten ulkoisten jäsenten määrän ei tarvitse ylittää 40:ää prosenttia.

– Tiedekuntien johtajien valintatavasta keskustellaan parhaillaan Helsingin yliopistossa. Monet muut suomalaisyliopistot soveltavat sen sijaan jo nyt niin sanottua tanskalaismallia johtajien nimittämisessä.

Fuusioita yliopistokentällä

Toinen suuri muutos Tanskassa tapahtui 2007–2008, jolloin 12 yliopistoa järjestettiin uudelleen niin, että lopulta niiden lukumäärä oli kahdeksan. Samalla kansallisten tutkimuslaitosten määrä väheni 13:sta kolmeen.

Friisin mukaan kyse ei ollut kriisiin reagoimisesta vaan pikemminkin ennakoimisesta.

– Tärkeä tavoite oli valmistaa tanskalaisyliopistot globalisaatioon. Kilpailu osaajista kiihtyy, ja Kiina, Brasilia ja Intia sijoittavat suuria summia koulutukseen ja tutkimukseen, Friis sanoo.

Friis on pettynyt Tanskan hallituksen ja kansankäräjien yksityiskohtaiseen tapaan säädellä koulutusjärjestelmää. Yliopistot pitävät sitä turhauttavana, ja Friisin mukaan säätely voidaan tulkita epäluottamuslauseeksi yliopistojen uusia hallituksia ja johtajia kohtaan. Vuoden 2003 lain itsenäisyyslupaus ei ole käytännössä toteutunut.

Neuvonantajana Helsingissä

Lykke Friis on yksi Helsingin yliopiston kansainvälisen International Advisory Board (IAB) -neuvottelukunnan jäsenistä. Sen tehtävä on auttaa yliopistoa vahvistamaan asemaansa maailmanlaajuisilla koulutusmarkkinoilla.

IAB on tällä viikolla koolla Helsingissä.

– Helsingin yliopisto valmistelee parhaillaan strategiaansa vuosille 2017–2020. IAB:n vierailu varhaisessa vaiheessa prosessia on meidän kannaltamme erittäin hyödyllistä, rehtori Kola arvioi.

Yliopiston rehtoraatti toivoo saavansa neuvoja erityisesti tutkimuksen profilointiin sekä koskien yliopiston kansainvälistä näkyvyyttä ja kandidaatin- ja maisterintutkintojen kaksiportaista mallia.

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka