Tiedeyhteisö vetoaa hallitukseen leikkausten perumiseksi

Suomalainen tiedeyhteisö vetoaa maan hallitukseen ja eduskuntaan, jotta ne eivät vaurioittaisi yliopistoja pysyvästi mittavilla budjettileikkauksilla. Marraskuun manifestin nimellä kulkevan vetoomuksen 80 allekirjoittajaa edustavat suomalaisen tiedeyhteisön kärkeä: kanslereita, rehtoreita, tieteen akateemikkoja, akatemiaprofessoreja, huippuyksikön johtajia, professoreja ja tutkijoita eri yliopistoista.

Allekirjoittajien mielestä ylimitoitetut leikkaukset heikentävät vakavasti yliopistojen kykyä huolehtia Suomen taloudellisesta ja henkisestä uudistumisesta.

– Leikkaukset korkeimmasta koulutuksesta ovat erittäin lyhytnäköisiä. Tuore tutkimus osoitti, että laskennallisesti yksi euro yliopistoille palautuu yhteiskunnalle 4,5-kertaisena takaisin, kansleri Thomas Wilhelmsson sanoo.

Hallitusohjelman mukaan Suomen pitäisi olla kymmenen vuoden kuluttua koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Manifestin allekirjoittajat huomauttavat, että ilman yliopistojen vahvaa panosta hallitusohjelma jää sanahelinäksi ja yhteiskunnan kehitys kituliaaksi.

Allekirjoittajat muistuttavat, että tutkimukseen perustuva opetus antaa nuorisolle valmiuksia toimia yhteiskunnan alati muuttuvissa tehtävissä. Yliopistot kouluttavat opettajat koulutusjärjestelmän kaikille tasoille. Lisäksi perustutkimus luo pohjaa kaupallisten toimijoiden innovaatioille.

Leikkauksista kärsitty vuosikymmenen alusta asti

Vuoden 2009 yliopistolakiin kirjattiin periaate määrärahojen vuosittaisesta indeksikorotuksesta kustannustason nousua vastaavasti. Laman puristuksessa indeksikorotus poistettiin ja yliopistojen reaalibudjetti supistui 185 miljoonalla eurolla. Nyt on luvassa vielä noin 400 miljoonan euron lisäleikkaus. Osa leikkauksista, kuten apteekkikompensaation poisto, osuu parhaiten menestyneisiin toimijoihin. Niukkeneva rahoitus vaikeuttaa jo nyt kansainvälisiä rekrytointeja, ja useat huippututkijat ovat lähteneet ulkomaille.  

Tekesin rahoituksen alasajo vie yli 100 miljoonaa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä jo aiempien supistusten lisäksi. Ne heikentävät yhtä Suomen vahvuutta, yliopistojen ja yritysten sujuvaa yhteistyötä. Seurauksena on satojen patenttien ja uusien tuotteiden menetys joka vuosi. Uudet mahdollisuudet muun muassa biotaloudessa ja energiasektorilla uhkaavat jäädä hyödyntämättä. Myös terveydenhuollon yksiköissä tehtävän tutkimuksen valtionavustus on kutistunut kuudesosaan aiemmasta.

Hallitus tarjoaa leikkausten vastapainoksi 26 kärkihanketta viidellä painopistealueella, joista yksi on osaaminen ja koulutus. Allekirjoittajat katsovat, ettei yhteiskunnan tai elinkeinoelämän päättäjien pidä sekaantua yliopistojen toimintojen sisältöihin ja tutkimuksen suuntaamiseen. Yhteinen tavoite laadun parantamiseksi voi toteutua vain ministeriön ja korkeakoululaitoksen yhteistyön, ei käskytyksen pohjalta. Suomessa yliopistojen autonomia sekä opetuksen ja tutkimuksen vapaus on kirjattu perustuslakiin.

Koko Marraskuun manifesti ja allekirjoittajien nimet

Keskustelu aiheesta jatkuu myös Twitterissä (#marraskuunmanifesti)!

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka