Tiede on osa Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa

Yhdysvaltojen ulkoministerin tiede- ja teknologianeuvonantaja Frances Colón näkee tutkijat minidiplomaatteina.

Yhdysvaltojen ja Kuuban välillä sijaitseva koralliriutta on huonossa kunnossa. Tilanteen parantamiseksi yhdysvaltalaiset ja kuubalaiset meribiologit tekevät työtä yhdessä, huolimatta maiden kireistä väleistä.

Koralliriuttahanke on Yhdysvaltojen ulkoministerin virkaa tekevän tiede- ja teknologianeuvonantaja Frances Colónin mukaan malliesimerkki tiedediplomatiasta, jossa tiede ja kansainvälinen politiikka kohtaavat.

– Tiedemiehet edustavat maataan, ikään kuin pienoisdiplomaatteina ratkoessaan ongelmia ulkomaalaisten kollegojensa kanssa, Colón selvitti puhuessaan Helsingin yliopistolla 23.10.

Tiede rakentaa ymmärrystä

Tiedediplomatiassa on kyse isoista asioista. Monet haasteet kuten ilmastonmuutos, merien kunto tai vaikkapa kansainvälisen avaruusaseman ylläpito tarvitsevat ratkaisua varten paitsi politiikkaa, myös tiedettä, Colon huomautti.

Myös koulutus on ruohonjuuritason diplomatiaa. Ulkomailla opiskelevilla tai tutkivilla maahanmuuttajilla on usein kiinteät yhteydet lähtömaahansa, ja he kasvattavat kulttuurien välistä ymmärrystä.

Yhtenä esimerkkinä tästä Colón esitteli ohjelmaa, joissa Yhdysvallat tarjoaa kolmansien maiden naisille stipendejä vain naisille tarkoitettuihin collegeihin.

– Niistä monet jatkavat sitten opintojaan kaikille avoimissa yliopistoissa.

Tieteellisen metodin mukana leviää myös demokratia.

– Tieteessä ja demokraattisessa päätöksenteossa on paljon samaa. Vertaisarvioinnissa vakuutetaan toiset tiedemiehet, poliittisessa keskustelussa asioita pohditaan julkisesti. Avoimuus on tärkeää sekä tutkimuksessa että demokratiassa.

Poliitikot kuuntelevat tiedettä

Ulkoministerin tieteellisen neuvonantajan toimisto perusteettiin Yhdysvalloissa vuonna 2000. Nyt sen alaisuudessa toimii noin 130 tutkijaa eri aloilta.

– Lisäksi otamme tietenkin yhteyttä yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin aina tarpeen vaatiessa, Colón kertoi.

Ulkoministerin sijasta toimisto neuvoo koko hallinnonalaa. Colónin mukaan päättäjät ottavat tieteellisen tiedon tosissaan päätöksiä tehdessään.

– Jos katsotaan vaikka ilmastonmuutostoimia, olemme päässeet pitkälle 1990-luvusta. Colón totesi.

Asiaa helpottaa se, että nykyinen presidentti Barack Obama on Colónin mukaan erittäin tiedemyönteinen.

Sen sijaan lakia säätävissä kongressissa ja senaatissa on tieteeseen monin tavoin suhtautuvia poliitikkoja.

– Minun tehtäväni on kuitenkin tukea erityisesti toimeenpanevaa osaa hallinnosta.

Tutkijoiden tulisi viestiä enemmän

Colón vierailee Suomessa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Tiedetoimittajien liiton kutsumana. Puhuessaan jatko-opiskelijoille hän korosti tutkijoiden tarvetta puhua työstään myös alansa ulkopuolelle.

– Ihannemaailmassani tutkijat bloggaisivat ja puhuisivat paitsi keskenään, myös suurelle yleisölle. Tutkijakoulutuksessa tulisi olla mukana myös tiedeviestintää. Mitä ymmärrettävämmin osaa esittää asiansa, sitä paremmin päättäjätkin sitä kuuntelevat.

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka