Tarmokas omenalihavuustutkija sai ensimmäisen Leena Peltonen -palkinnon

Ansioitunut diabetestutkija Cecilia Lindgren Harvardin yliopiston Broad-instituutista pokkasi maanantaina 26.8.2013 ensimmäisen Leena Peltonen -tiedepalkinnon.

10 000 euron suuruinen palkinto myönnetään vastedes joka toinen vuosi nuorelle mutta ansioituneelle ihmisgenetiikan tutkijalle. Palkinnolla muistetaan vuonna 2010 kuolleen genetiikan tutkimuksen uranuurtajan Leena Palotien (tyttö- ja tutkijanimeltään Peltonen) elämäntyötä.

– Cecilia muistuttaa paljon Leenaa. Hän on nuori, tarmokas, utelias, tinkimätön, peloton ja yhteistyöhenkinen nainen, iloitsee professori Leif Groop Lundin ja Helsingin yliopistosta.

Groop ohjasi Lindgrenin molekyyligenetiikan väitöskirjan Lundissa, minkä jälkeen tämä on jatkanut tutkijanuraansa menestyksekkäästi Ruotsin Karolinska instituutissa sekä Oxfordin ja Harvardin yliopistoissa.

Viime vuosina Lindgren on löytänyt joukon riskigeenejä, jotka lisäävät omenatyyppisen lihavuuden todennäköisyyttä. Omenatyyppinen lihavuus puolestaan lisää riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen.

– Miestyyppinen kaljamahalihavuus on siis vaarallisempaa kuin naistyyppinen päärynälihavuus, jossa rasva kertyy pakaroihin ja reisiin, Groop sanoo.

– Elintavoilla voi estää lihomista, mutta geneettiseen taipumukseensa, siihen mistä kohti on lihoakseen, ihminen ei voi vaikuttaa.

"Koko ajan aikaansa edellä"

Leena Palotie on ollut tunnetuimpia suomalaisia tieteentekijöitä kautta aikojen. Hän ansioitui erityisesti onnistumalla tutkimusryhmineen selvittämään 15 suomalaiseen tautiperimään kuuluvaa geenivirhettä.

– Kun Leena siirtyi Oulusta Helsinkiin 1980-luvulla, nimenomaan Lapissa ja Pohjois-Suomessa lapsilla oli hyvin vaikeita tauteja. Leena oli päättänyt, että tautien syyt piti selvittää, muuten lapsia ei voi auttaa, Groop kertoo.

– Leena todellakin löysi vastaukset kysymyksiin. Hän oli uskomaton ihminen, koko ajan aikaansa edellä. Kun muut sanoivat, että tämä ei ole realistista, Leena aloitti työt.

Varat Leena Peltonen -tiedepalkintoon tulevat Paulon säätiön hallinnoimasta, lahjoitusvarojen turvin perustetusta Leena Palotien muistorahastosta. Ehdotuksia ensimmäisen Leena Peltonen -palkinnon saajiksi tuli yhdeksäntoista. Päätöksen teki kuusihenkinen työryhmä, jonka johtajana toimi Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) johtaja, professori Olli Kallioniemi.

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka