Tiedettä ja tutkijoiden pitkäjänteistä työtä on hyödynnetty pitkin kevättä koronapandemiaan liittyvien haasteiden ratkaisussa. Hankalassa taloustilanteessa osaaminen, tutkimustieto ja siihen perustuvat innovaatiot synnyttävät kasvua ja lisäävät Suomen kilpailukykyä. Tarvitsemme tiedettä enemmän kuin koskaan - maan hallituksen on hyvä muistaa tämä budjettiriihineuvotteluissa.

Helsingin yliopisto pitää tärkeänä, että Suomen hallitus panostaa syyskuun budjettiriihessä tieteeseen, koulutukseen ja innovaatioihin.

Suomen nousu poikkeustilanteesta ja menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää uuden tiedon tuottamista, luovuutta, innovaatioita sekä korkeaa osaamisen tasoa. Tämä todettiin myös valtiovarainministeriön tilaamassa exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportissa. Pitkäjänteisen perustutkimuksen rahoituksen turvaaminen on yhteiskunnalle kannattava sijoitus ja tästä on nyt huolehdittava.

Tutkimuksen lisäksi Suomen tulee aidosti panostaa koulutukseen. Hallituksen tavoitteena on nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kansallisesti nykyisestä 41 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.  Opiskelupaikkoja lisättäessä on kuitenkin huolehdittava korkeakoulujen riittävistä resursseista – muuten koulutuksen laatu laskee eikä osaamistaso nouse.

Nyt suurin osa uusista aloituspaikoista on suunniteltu katettavaksi yliopistojen perusbudjetista vuosina 2021 – 2024 ministeriön myöntämän yliopistorahoituksen strategisen osuuden kautta. Tämä ei Helsingin yliopiston mielestä vastaa strategisen rahoituksen ideaa, eli yliopistojen oman kehittämisen ja uudistumisen tukemista. Samalle ne vuosittaiset 40 miljoonaa, jotka hallitus halusi ohjata yliopistojen perusrahoituksen vahvistamiseen ja koulutusleikkausten paikkaamiseen, kanavoidaankin muuhun käyttöön eli lisäaloituspaikkojen rahoittamiseen.  

Budjettiriihessä hallitus arvioi myös EU:n elpymisrahaston käyttöä. Helsingin yliopisto pitää tärkeänä, että elpymisrahaston resursseja suunnataan koulutukseen, tutkimukseen ja TKI-toimintaan. Osaamisessa on suuri yhteinen eurooppalainen lisäarvo, se on tärkeä painopiste myös komissiolle ja samalla edettäisiin kansallista TKI:n neljän prosentin BKT-tavoitetta. 

Lisätietoja: 

Rehtori Sari Lindblom

sari.lindblom@helsinki.fi

Yhteyspäällikkö Tanja Remes 

0504150286

 tanja.remes@helsinki.fi