Rehtori haluaa yliopistoista kansainvälisempiä

Parhaiden voimien houkutteleminen yliopistoihin on Jukka Kolan mukaan triplavoitto. Yliopistojen tason ja koulutusviennin lisäksi kohenee kilpailukyky ja sen myötä hyvinvointi.

– Kansainvälisyys ei ole itsetarkoitus, vaan se on keino saada yliopistolle yhä parempaa opetusta ja tutkimusta,  rehtori Jukka Kola sanoi yliopiston 375-vuotisjuhlassa tänään.

Ulkopuoliset vaikutteet voivat olla yliopiston menestymisen kannalta ratkaisevia, rehtori arvioi.

Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä viidennes on ulkomaalaisia, mutta professoreista vielä alle kymmenesosa.

– Tarvitsemme joukkoomme tutkijoita ja opiskelijoita, jotka tuovat mukanaan uusia ajatuksia, sillä kaikki viisaus ei ole Suomessa. Tulijat saavat olla mistä maakunnasta, maasta tai yliopistosta tahansa, ainoastaan heidän osaamisellaan on merkitystä, Kola sanoo.

Kielen rinnalla on uudistettava sisältöjä

Kansainvälistymisen eteen on rehtorin mukana tehtävä työtä niin rekrytoinnissa kuin opetuksessa.

– Ei riitä, että suomenkielinen opetus vain muutetaan englanninkieliseksi, vaan kansainvälisyyden pitää näkyä opetuksen sisällössä.

Opetustarjonnan laatua, houkuttavuutta ja näkyvyyttä on hänen mukaansa parannettava myös koulutusviennin edistämiseksi.

Apua kotoutumiseen — ja puolisolle töitä

Helsingin yliopisto kuuluu maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon, mikä helpottaa sekä huippututkijoiden houkuttelemista että kansainvälisten kumppaneiden hankkimista.

Yliopiston houkuttavuus ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Rehtori toivoo työnantajilta tukea Suomeen kotoutumiseen.

– Työnantajat puhuvat lämpimästi kansainvälisistä osaajista. Käytännössä ulkomaalaisten vastavalmistuneiden tai tutkijoiden, saati heidän puolisoidensa, on vaikea saada töitä Suomessa.

Kansainvälistyminen on keino parantaa Suomen hyvinvointia ja kilpailukykyä, Kola arvioi.

– Tarvitsemme Suomeen uusia ajatuksia ja kansainvälistä näkökulmaa. Maahanmuutto kannattaa ihan itsekkäistäkin syistä, Kola pohtii.

– Suomessa on hyviä puolia, joita emme ehkä osaa markkinoida ulkomaalaisille riittävän hyvin. Suomi on vakaa, turvallinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta, Kola muistuttaa.

Virkamiesten kouluttajasta tutkimusyliopistoksi

Helsingin yliopisto täyttää 375 vuotta tänään torstaina 26. maaliskuuta. Päivämäärä juontuu perustamiskirjasta, jonka kuningatar Kristiinan holhoojahallitus allekirjoitti vuonna 1640. Turun Akatemiaa ei perustettu tutkijoiden, vaan virkamiesten ja pappien kouluttamiseksi.

Yliopisto toimi Kuninkaallisena Turun akatemiana vuoteen 1808. Suomen sodan myötä sen nimi muuttui Keisarilliseksi Turun akatemiaksi. Yliopisto muutti Helsinkiin vuonna 1828 ja sai nimekseen Suomen Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto. Nimi Helsingin yliopisto on ollut käytössä vuodesta 1919.

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja yhdeksällä muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti yltänyt maailman sadan parhaan yliopiston listalle erilaisissa vertailuissa.

Rehtori Kolan puhe kokonaisuudessaan.
Vuosipäiväjuhlaa voi seurata reaaliaikaisena lähetyksenä.

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka