Rasisminvastainen kasvatus on Suomessa järjestöjen vastuulla

Suomalaisessa monikulttuurisuuskasvatuksessa on runsaasti ongelmia, joita ruokkivat luutuneet käsitykset siitä, että erilaisuus on toiseutta ja että suomalainen kulttuuri on jotain erityistä. Myös maahanmuuttajien integroiminen suomalaisuuteen aiheuttaa ongelmia.

Aiheesta Helsingin yliopistossa väittelevä kasvatustieteen maisteri Aminkeng A Alemanji sanoo, että mikäli Suomessa lisätään antirasistista kasvatusta, on sen lähtökohtana oltava rasismin tunnistaminen samalla kun se etsii uusia keinoja taistella rasismia vastaan kaikilla elämänalueilla.

Ensimmäinen tutkimus rasisminvastaisesta kasvatuksesta Suomessa

Aminkeng A Alemanji tutkii ensimmäisenä Suomessa mitä suomalainen antirasistinen kasvatus on käsitteellisellä, metodologisella ja käytännöllisellä tasolla. Käsitteellisellä tasolla Alemanji tutkii, miten antirasismin käsite ymmärretään, miksi se ymmärretään näin sekä millaisia haasteita ja uusia avauksia sisältyy olemassa olevien antirasististen strategioiden mahdolliseen muuttumiseen Suomessa.  

– Tutkin, miten antirasistista kasvatusta Suomessa toteutetaan ja miten sitä voitaisiin tehdä toisin, Alemanji sanoo.

Ongelma ei yksilöissä vaan valtarakenteissa

Tutkiessaan rasismia Alemanji hyödyntää neljää toisiinsa kiinnittyvää näkökulmaa. Näkökulmat ovat: suomalaisen erinomaisuuden ja erityisyyden kertomus, koloniaaliset valtarakenteet, valkoisuuden teoria sekä rasismin kiistäminen. Näitä kuvaavat lauseet kuten jos ei Suomi kelpaa, voit kiivetä takaisin puuhusi, mustia suomalaisia ei ole olemassa, olen kristitty enkä siten voi olla rasisti sekä en ole rasisti, minulla on musta ystävä. Vaikka nämä lauseet on lainattu yksilöiltä, Alemanji esittää, että rasismi ei liity ensisijaisesti yksilöihin. Ongelman aiheuttavat valtarakenteet, jotka mahdollistavat rasismin ja antavat yksilöille välineet, vallan ja tahdon uhriuttaa "toiset", joita he usein pitävät vähempiarvoisina tai vähemmän ihmisinä.

Antirasistinen kasvatus jätetty kansalaisjärjestöille

Alemanjin mukaan Suomessa antirasistista kasvatusta harjoittavat kansalaisjärjestöt. Hän kritisoi nykytilannetta ja esittää, ettei antirasistista kasvatusta saa jättää yksin kolmannen sektorin harteille. Alemanji antirasistisen kasvatuksen liittämistä suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja tarjoaa konkreettisia keinoja sen toteuttamiseksi. Alemanji suosittaakin, että antirasistinen kasvatus olisi keskeistä suomalaisissa kouluissa.

Aminkeng A Alemanji väittelee 31.10.2016 käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta Is there such a thing…?: A study of antiracism education in Finland. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 osoitteessa Siltavuorenpenger 10 (Aurora), auditorio 229. Väitöstiivistelmä on luettavissa e-thesiksessä  http://urn.fi/URN:ISBN:951-51-2559-0

Väittelijän yhteystiedot 

(haastattelut englanniksi) Aminkeng Atabong Alemanji, puh. 045 893 7233, s-posti aminkeng.atabong@helsinki.fi
 

 

 

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka