Merja Rantala on eläinlääketieteen tohtori, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri, kliinisen mikrobiologian laboratorion esihenkilö, joka ohjaa eläinlääkärikuntaa käyttämään antibiootteja järkevästi seuraeläinten hoidossa. Rantala työskentelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osastolla.
Rantala ohjaa eläinlääkärikuntaa pitkän päälle kestävään antibioottipolitiikkaan, jotta tulevina aikoina on käytettävissä tehokkaita antibiootteja eläinten ja ihmisten infektiosairauksiin. Keinoja tähän pääsemiseen ovat hyvä diagnostiikka, vastuullinen mikrobilääkkeiden käyttö, hyvien hygieniakäytäntöjen toteuttaminen ja infektioiden torjunta.
”Myös seuraeläinten antibioottien käytön tulee olla hyvin perusteltua. Lääkkeitä pitää käyttää harkitusti, määrittää mahdollinen bakteeri ja olla käyttämättä antibiootteja esimerkiksi moniin lemmikkien korva- ja ihotulehduksiin, joissa taustasyy on usein atopia tai allergia”, sanoo Merja Rantala. Tämä vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessakin olisi käytössämme bakteereihin tehoavia antibiootteja ihmisille ja eläimille.
”Merja Rantala on ansioitunut asiantuntija, joka myös tutkii eri hoitomuotojen tehoa, antibioottiresistenssin riskitekijöitä ja leviämistä. Hän johtaa suunnittelemaansa kliinisen mikrobiologian laboratoriota Helsingin yliopistossa, hän opastaa ja kouluttaa eläinlääkäreitä maltilliseen antibioottien käyttöön, hän ottaa käyttöön uutta tekniikkaa ja puolustaa pitkäjänteistä tutkimusta. Hän viitoittaa Suomen tietä hallitussa antibioottien käytössä seuraeläinten hoidossa”, kuvailee Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti. ”Ihmisten ja eläinten terveys on yhtä ja samaa kokonaisuutta. Taudinaiheuttajista valtaosa on yhteisiä ja osa liikkuu sujuvasti kumpaankin suuntaan ihmisten ja eläinten välillä.”
Vuoden eläinlääkäri 2017 on mukana suomalaisissa ja eurooppalaisissa asiantuntijaryhmissä tuottamassa tietoa antibioottien käytöstä. Hän on työskennellyt sekä lääkärien että eläinlääkärien kanssa ja kouluttautunut käymällä Euroopan tautiviraston (ECDC) kenttäepidemiologian kaksivuotisen koulutusohjelman (EPIET). Hänen väitöskirjansa käsitteli pneumokokin mikrobilääkeresistenssiä, hän työskenteli silloin Kansanterveyslaitoksella, nykyisessä THL:ssä.
Rantala sai viime joulukuussa 50 000 euron apurahan Suomen eläinlääketieteen säätiöltä tavoitteena saada näyttöön perustuvaa tietoa koiran ulkokorvan hoidon eri hoitostrategioiden tehosta. Näyttöön perustuvaa tietoa tehokkaista hoitoprotokollista toistuvissa tulehduksissa ei ole. Myös esimerkiksi biofilmin merkityksestä hoidon onnistumisessa tarvitaan lisätietoa. ”Oikeastaan tiedämme aika vähän siitä mitä kannattaa hoitaa antibiooteilla”, sanoo Rantala. Tutkimushankkeessa on eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi mukana biotekniikan instituutti, Yliopistollinen eläinsairaala sekä eläinlääkäriasemien eläinlääkäreitä. Hoitavan eläinlääkärin tulee aina selvittää infektiolle altistavia tekijöitä, olosuhteita ja eläinten hoitoa sekä toimia, joilla infektio saadaan nopeasti hallintaan.”
Lisätietoja:
Merja Rantala, puh. 050 415 5482