Kirjoitus on julkaistu 17.4.2020 talouskriisi.fi -sivustolla.
Yliopistot tekevät nyt hartiavoimin töitä COVID-19-pandemian ratkaisemiseksi. Tutkijat luovat kiireesti uutta diagnostiikkaa ja hoitomuotoja, joilla tauti voidaan selättää.
Tieteen tekijät pyrkivät esimerkiksi selvittämään, kuinka jo olemassa olevia viruslääkkeitä voitaisiin hyödyntää koronan hoidossa. Vastaaviin kriiseihin varaudutaan kehittämällä ennakoivia diagnoosimenetelmiä.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat myös kehittäneet amerikkalaisten tutkijoiden kanssa tehokkaan testin, joka kertoo, kuka on jo sairastanut koronaviruksen ja saanut näin immuniteetin sitä vastaan. Tällaiset immuniteetin todentavat vasta-ainetestit ovat erityisen tärkeitä taloudelle. Niiden avulla voimme selvittää, onko työntekijä ehtinyt sairastaa ja parantua viruksesta ja voiko hän näin ollen palata turvallisesti töihin.
Täsmäratkaisujen lisäksi on löydettävä keinot, joilla talous saadaan pysyvästi vakaalle pohjalle. Yhteiskuntamme tulee kohtaamaan jatkossakin vakavia kriisejä ja niiden kohtaamiseen on oltava nykyistä parempi valmius.
Kriisien jälkeen tarvitaan uutta osaamista
Taloustieteilijät ymmärsivät jo 1970-luvulla, että innovaatiot selittävät tuotannon kasvusta yli puolet. Yliopistot ovat oleellinen osa kansallista innovaatiojärjestelmää ja edistävät toiminnallaan talouden elinvoimaisuutta. Elinvoimaisuutta meille tuo myös maamme korkea osaamistaso, jonka yliopistokoulutus mahdollistaa.
Uutta osaamista ja innovaatioita tarvitaan erityisesti suurten kriisien jälkeen – silloin yhteiskunnan rakenteet ja lainalaisuudet ovat muutoksessa.
Suomen valtiota rakensivat 100 vuotta sitten pitkälti yliopistovaikuttajat. 1950-luvulta lähtien yliopistot toimivat tuotannon ja alueellisen kehityksen kiihdyttäjinä. 1990-luvun lamasta toipumiseksi valtio myi omaisuuttaan ja investoi tutkimukseen merkittäviä summia muun muassa Tekesin (nykyisen Business Finlandin) kautta. Päätöksen voidaan katsoa myötävaikuttaneen myös Nokian nousuun.
Suomi ja maamme talous nousevat tieteen voimalla, tälläkin kertaa.
Yliopiston kanslerina voisin olla jäävi tämän toteamaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suomalaiset ovat asiasta kanssani samaa mieltä: kun käynnistimme varainhankintakampanjan yliopistossa tehtävälle koronatutkimukselle, lahjoittivat yksityishenkilöt sille yli 170 000 euroa vain reilun viikon aikana. Yksityisten lahjoitusten avulla tieteen tekijät voivat löytää epidemiaan täsmäratkaisuja nopeasti.
Sivistys on pääomaa
Kuinka yhteiskunta sitten muuttuu koronan jälkeen? Siihen voimme kaikki vaikuttaa. Itse toivon, että elvytämme kestävästi ja rakennamme terveen luontosuhteen omaavan yhteiskunnan. Vaikka korona nyt valtaa mielemme, ovat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen meille pandemiaa vielä suurempia haasteita.
Yhteiskunnallisia haasteita on ajassamme paljon, mutta yliopistolla on ratkaisuja niihin kaikkiin. Tahdomme tuoda osaamisemme avoimesti kumppanien ja koko yhteiskunnan käyttöön. Kasvatamme opiskelijoitamme palvelemaan Suomea ja koko yhteiskuntaa. Lääketieteen opiskelijamme ovat ilmoittaneet olevansa myös valmiita etsimään koronalle altistuneita henkilöitä.
Lopulta tärkein anti, joka yliopistolla on tarjota kriisin voittamiseksi on perustuotteemme: sivistys. Sivistys on toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamista, totuuteen pyrkivää tietoa, empatiataitoa ja kriittistä reflektiokykyä. Se luo epävarmuuteen lämpöä ja tarmoa, ja on siksi paras apu tuntemattoman kohtaamiseen. Sivistys on pääomaa, jolla rakennamme yhteiskunnan hyvinvointia pitkällä tähtäimellä.