Koirageenien ymmärtäminen auttaa jalostamaan terveempiä lemmikkejä ja hoitamaan myös ihmistä vaivaavia sairauksia. Tutkimuskoirat saadaan koiraharrastajilta.

Marjo Hytönen oli yksi kolmesta palkitusta, kun erityisen ansiokkaita viimevuotisia väitöskirjoja juhlittiin yliopiston vuosipäivänä 26.3.

Hytösen väitöskirja käsittelee koirien perinnöllisiä sairauksia, ja hän teki sen koirageenitutkimuksistaan monesti palkitun professori Hannes Lohen tutkimusryhmässä. Ryhmän tunnetuksi tekemällä uudella tieteenalalla syntyy konkreettisia työkaluja niin koirien kuin ihmistenkin terveyden ymmärtämiseen ja edistämiseen, Hytönen iloitsee.

Apua koiranomistajilta

Hytösen väitöskirja porautuu sekä yleisiin kehitysbiologian kysymyksiin että yksityiskohtaisemmin kolmeen perinnölliseen koirasairauteen, joita muistuttavat taudit kiusaavat myös ihmisiä. Niistä esimerkiksi ektodermaalinen dysplasia häiritsee hampaiden, kynsien, karvoituksen ja rauhasten kehitystä.

Tutkimusaineistonaan Hytösellä on ollut yksityisten lemmikinomistajien koiria, ja yksi työn suurista saavutuksista onkin laajan yhteistyöverkoston rakentaminen koiraharrastajien parissa.

Terveempää jalostusta roduittain

Tutkimus on metodeiltaan harvinaisen monipuolinen, ja Hytönen löysikin työnsä kuluessa sekä uusia tautimekanismeja että uusia geenejä ja mutaatioita. Palkitsemisperusteissa työn kehutaan yhdistävän kliinistä eläinlääketiedettä ja molekyylitason tutkimusta aivan uudella tapaa.

Geenilöytöjen ohjaamana Hytönen sai tutkimistaan koiraroduista hyviä eläinmalleja terapiakokeiluille. Roduittain kehittyneet geenitestit ovat loistava uutinen myös koirien näkökulmasta. Tuoreudestaan huolimatta tutkimus on jo ehtinyt muuttaa jalostuskäytäntöjä kohti terveempien koirien kasvattamista.

Hytösen löytämä ektodermaalisen dysplasian geeni, FOXI3, avasi ajatuksia siitä, mikä geeni ihmisen vastaavaa sairautta saattaisi selittää, ja lisätutkimuksissa ajatukselle löytyi vahvistus.

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka