Helsingin yliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu ovat perustaneet Venäjän turvallisuuspolitiikan yhteisprofessuurin. Professuurin ensimmäiseksi tehtävänhoitajaksi ja samalla Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan apulaisprofessoriksi on nimitetty Helsingin yliopiston rehtorin tekemällä päätöksellä YTT Katri Pynnöniemi.
Aleksanteri-instituuttiin sijoitettava professuuri vahvistaa molempien ylipistojen Venäjän turvallisuus-, ulko- ja puolustuspolitiikan opetusta ja tutkimusta.
Professuuri vastaa akuuttiin tiedontarpeeseen
Yhteisprofessuuri toimii pohjana Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun systemaattiselle yhteistyölle. Ennen tätä Suomessa ei ole ollut yhtään kyseisen alan professuuria.
Helsingin yliopistoon saadaan professuurin myötä turvallisuuden tutkimuksen osaamisklusteri, joka monipuolistaa yliopiston vahvaa Venäjä-osaamista.
− Maailmanpoliittinen tilanne osoittaa, että Venäjän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syvällinen tuntemus on avainasemassa koko Euroopan turvallisuuskehityksen kannalta. Tehokkaimmin turvallisuutta koskevaa asiantuntemusta Suomessa voidaan vahvistaa perustamalla alalle vakituinen professuuri, Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen toteaa.
− Yhteisprofessuuri tiivistää entisestään Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston välistä yhteistyötä. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki lisää.
Tähtäimessä pitkäkestoiset vaikutukset
Pysyvällä Venäjän turvallisuuspolitiikan professuurilla halutaan varmistaa alan tutkimuksen jatkuvuus, uuden tutkijasukupolven kehitys sekä opetuksen vahvistuminen.
Tehtävään nimitetty Katri Pynnöniemi on kokenut Venäjän turvallisuuspolitiikan asiantuntija.
− Minulle on syntynyt vuosien mittaan hyvin monipuolinen kokemus Venäjä-tutkimuksesta erilaisissa kokoonpanoissa niin yliopistoista kuin ministeriöiden ja yksittäisten kirjaprojektien tiimoilta. Olen saanut Ulkopoliittisessa instituutissa kosketuspintaa julkiseen Venäjä-keskusteluun Suomessa ja ollut eri tavoin mukana rakentamassa kansainvälisiä verkostoja Venäjä-tutkimuksen saralla. Uskon että näistä eri palasista syntyy vahva kokonaisuus, hän arvioi.
Tukena on myös Helsingin yliopiston koordinoima Venäjä-toimijoiden yhteenliittymä RussiaHUB-Helsinki, joka luo edellytykset tehokkaalle yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle.
Tehtävä rahoitetaan lahjoitusvaroin. Mannerheim-säätiö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö ja Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiö tekivät lahjoituksen yhteiskuntatieteellisen tieteenalan hyväksi. Lahjoitukset ovat yksi syy siihen, että Helsingin yliopistolla on ollut mahdollisuus panostaa edelleen Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimukseen ja koulutukseen. Tästä alan apulaisprofessuuri on esimerkkinä.
− Mannerheim-säätiö on tehnyt lahjoituksen yliopistolle osana marsalkka Mannerheimin juhlavuotta, Mannerheim-säätiön toimitusjohtaja Klaus Ilmonen kertoo. Ilmonen on ilahtunut, että lahjoitukset ovat mahdollistaneet Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen tukemisen.