Yksityisen Koneen Säätiön rahoittamana työskentelee jatkuvasti noin 400–500 tutkijaa Suomessa ja muualla.

Koneen Säätiön joulukuussa julkistamat rahoituspäätökset toivat ilouutisia monelle tutkijalle. Helsingin yliopisto sai säätiöltä viime vuoden ylivoimaisesti suurimman potin, liki 6,5 miljoonaa euroa.

Isoimpiin rahoitettuihin hankkeisiin kuuluu apulaisprofessori Tuuli Toivosen (@TuuliToivonen) johtama Sosiaalisen median data luonnonsuojelun tukena. Toivonen ryhmineen aikoo hyödyntää esimerkiksi Twitterin ja Instagramin julkisia päivityksiä ja niihin liittyviä paikka- ja aikatietoja.

– Vertaamalla niitä kansallispuistojen kävijätilastoihin ja haastatteluaineistoihin näemme, voisiko sosiaalinen media antaa tietoa luontokohteiden käytöstä ja laajemmin ihmisten liikkumisesta. Myöhemmin uusi tietolähde voi auttaa lajitiedon keruussa ja vaikka levinneisyyden ajallisen vaihtelun hahmottamisessa. Toisaalta tutkimme sosiaalisen median käyttöä yleisemmin kaupunki- ja aluesuunnittelun tukena, Toivonen kertoo.

Hankkeessa on mukana kotimaisia ja eteläafrikkalaisia yhteistyötahoja.

Rahoitus mahdollistaa paneutumisen

Aiheen tunnustelu oli jo alkanut yhdellä tieteellisellä artikkelilla, syventävän kurssin järjestämisellä ja parilla konferenssiesitelmällä, kun rahoitus tuli.

– En voi säästellä sanoja, mikä merkitys tällä rahoituksella on. Nyt voimme tehdä vakavasti ja isolla volyymilla sitä, mistä innostuimme. Tuella on myös iso henkilökohtainen merkitys tutkijoille, joiden oma rahoitus oli katkolla.

Toivonen näkee kestämättömänä valtion roolin pienenemisen tieteen rahoituksessa. Yksityisillä säätiöillä on kuitenkin monia valtteja.

– Säätiöiden ei tarvitse tehdä alue- tai yliopistopolitiikkaa, vaan ne voivat keskittyä tutkimuksen sisältöön. Tuntuu, että myös monitieteisyyden arvostus on säätiöissä helpompaa.

Tutkimusta rikollisuuteen liittyvistä asenteista

Yksi Koneen Säätiön henkilökohtaisen tutkijastipendin saajista on VTM Aura Kostiainen, joka pystyy rahoituksen turvin jatkamaan väitöstyötään. Hän tutkii oikeustieteellisessä tiedekunnassa rikoslain kokonaisuudistusta ja siitä käytyä keskustelua sosiaalisen kontrollin näkökulmasta.

 – Suomessa oli pitkään ankara rikoskontrolli, mutta vankiluvut lähtivät laskuun 1960- ja -70-lukujen taitteessa uudistusten alkaessa. Minua kiinnostaa, miten asenneilmapiiri on muuttunut ja onko nykyiseen rationaaliseen ja humaaniin malliin tullut säröjä. Kun hyvinvointivaltioon kohdistuu painetta ja solidaarisuus vähenee, asenteet rikollisuutta kohtaan usein kovenevat, Kostiainen sanoo.

– On mahtavaa, että tällaista kriittistä tutkimusta rahoitetaan.

Rohkeita avauksia ja yhteisprojekteja

Ihmistieteitä sekä ympäristöntutkimusta ja taiteellista tutkimusta rahoittava Koneen Säätiö on nopeasti noussut merkittäväksi tieteen tukijaksi. Sen vuosittain myöntämä rahoitus on viisinkertaistunut vuosien 2000 ja 2015 välillä.

– Olemme ihmistieteissä merkittävin yksityinen tutkimusrahoittaja Suomessa. Nouseva trendi on saattaa yhteen eri luovien alojen tekijöitä. Siinä on paljon haasteita ja riskejä, mutta se antaa kiinnostavampia tuloksia kuin etabloituneiden huippujen rahoittaminen, sanoo Koneen Säätiön tiedeasiamies Kalle Korhonen.

Koneen Säätiö: Syksyn 2015 apurahat myönnetty

Tilastotietoa apurahoista

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka