Hallitus leikkaa huippututkimuksen rahoituksen Helsingin yliopistolta

Valtiovarainministeriön budjettiesitys herättää vakavan huolen Suomen kilpailukyvystä ja mahdollisuuksista selviytyä tulevaisuuden maailmassa, jossa vain korkean tason osaaminen voi taata Suomelle menestymisen. Säästöpäätöksillään hallitus syö maamme tulevaisuuden eväitä, eikä koulutukseen ja tutkimukseen suuntautuvien säästöjen negatiivisten vaikutusten laajuutta ole ymmärretty.

Valtiovarainministeriön esitys kohdistaa Helsingin yliopistoon erityisen paljon ja nopeita säästöjä, jotka asettavat sen eriarvoiseen asemaan muihin yliopistoihin nähden. Jos budjettiesitys hyväksytään, se vie Helsingin yliopiston taloudellisen tuloksen miinukselle jo tänä vuonna. Apteekkikompensaation poistaminen vaikuttaa jo kuluvan vuoden tulokseen 30 miljoonan leikkauksella, joka kohdistuu suoraan yliopiston tutkimusrahoitukseen ja vastaa kooltaan kokonaisen pienemmän tiedekunnan vuosituottoa. Helsingin yliopiston tekemien laskelmien mukaan yliopistoon kohdistuvat säästöt olisivat hallituskauden loppupuolella kokonaisuudessaan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

– Yliopistot ovat varmasti valmiita osallistumaan säästötalkoisiin kohtuullisella tavalla, mutta leikkaukset tulisi tehdä laatua korostaen ja siten, että maahan saadaan rakennettua uutta osaamista. Nyt esitetyllä budjetilla hallitus on nimenomaisesti leikkaamassa juuri kansainvälisissä vertailuissa parhaiten menestyvän yliopistonsa toimintaedellytyksiä, ihmettelee Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola.

Yliopistojen on profiloiduttava jatkossa entistä selkeämmin ja tehtävä tiivistä yhteistyötä. On syytä katsoa koko korkeakoulukenttää ja suuria kokonaisuuksia – esimerkiksi tutkimuslaitosten vahvimpia perustutkimusyksiköitä voisi edelleen yhdistää yliopistoihin. Korkeakoulusektorin resurssien sirpaloituminen liian moniin yksiköihin estää laatutason nostamisen ja useampien kansainvälisesti korkeatasoisten yliopistojen syntymisen.

Helsingin yliopisto terävöittää jatkuvasti tutkimusprofiiliaan ja ohjaa tutkimustyötä monitieteiseen ja ratkaisukeskeiseen suuntaan strategisilla tutkimusalueilla. Esimerkki eri tutkimusaloja ja yritystoimintaa yhdistävästä, uutta liiketoimintaakin luovasta suuresta hankkeesta on Health Capital Helsinki. Helsingin yliopisto on myös vastannut hallituksen päätavoitteisiin esittämällä kärkihankkeita niiden tueksi.

– Tutkimus ja koulutus pitäisi ottaa erityisen vahvasti huomioon myös hallituksen kärkihankkeista päätettäessä: Nyt tarvitaan tärkeitä ja odotettuja panostuksia tutkimukseen. Lisäksi kärkihankkeiden toteuttamisessa täytyy tietysti hyödyntää parasta tutkimustietoa, toteaa Kola.

1990-luvun lamasta noustiin panostuksilla kilpailukykyiseen tutkimukseen ja korkeimpaan koulutukseen. Silloin päättäjillä oli selvä pitkän aikavälin visio, miten kasvu ja hyvinvointi Suomessa turvataan. Onko meillä nyt malttia ja viisautta rakentaa tulevaisuuden Suomi?

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka