Arvostettu ERC Consolidator Grant -rahoitus kolmelle tutkijalle Helsingin yliopistossa

Kahden miljoonan euron rahoituksen saaneet tutkivat eläinten vaikutusta metsästäjä-keräilijöiden identiteettiin, ihmishenkien pelastamista 1800-luvun haaksirikoissa ja materiaalien yhdistämistä ligniinistä ja hemiselluloosasta valmistettujen partikkeleiden avulla.

Kristiina Mannermaa, Henning Trüper ja Kirsi Mikkonen ovat saaneet tutkimukselleen Euroopan tutkimusneuvoston ERC Consolidator Grant -rahoituksen

Kristiina Mannermaa on eläinarkeologiaan erikoistunut arkeologian dosentti ja tutkii työssään eläinten ja ihmisten välisiä suhteita.

Euroopan tutkimusneuvoston rahoittama tutkimushanke Animals make Identities. The Social Bioarchaeology of Late Mesolithic and Early Neolithic Cemeteries in North-East Europe tarkastelee sitä, kuinka eläimet vaikuttivat kivikauden metsästäjä-keräilijöiden identiteettiin. Apuna tutkimuksessa käytetään muun muassa bioarkeologisia menetelmiä ja paikkatieto-ohjelmia.

Esihistorialliset metsästäjä-keräilijät kokivat paitsi syvää sukulaisuutta eläinten kanssa, myös voivansa muuttua eläimeksi ja keskustella eläinten kanssa. Mannermaa selvittää, miten nämä tavat olla eläinten kanssa heijastuvat ja erottuvat esihistoriallisten metsästäjä-keräilijöiden hauta-aineistoissa. Tutkimus auttaa ymmärtämään omaa yhteiskuntaamme, luontosuhdettamme ja niiden kautta muokkaantunutta identiteettiämme.

Mannermaa työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa kulttuurien osastolla ja on parhaillaan vierailevana professorina Tarton yliopistossa.

Miksi haaksirikkoiset yritettiin pelastaa hengenvaarallisissakin oloissa?

Henning Trüperin ERC-hanke tarkastelee ihmishenkien pelastamisen historiaa Euroopassa sattuneissa haaksirikoissa.

1820-luvulta lähtien monissa maissa – Iso-Britannia ja Alankomaat eturintamassa – syntyi yhteiskunnallisia liikkeitä, jotka toimivat rannikoilla sattuneiden merenkulkuonnettomuuksien uhrien auttamiseksi. Kaupunkien aktiiviset porvarit saivat rannikkoalueiden asukkaat hyväksymään yhtäläisen ja ehdottoman periaatteen, jonka mukaan haaksirikkoisten pelastamista oli yritettävä lähes aina, pelastajiin kohdistuvista riskeistä välittämättä.

Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamassa hankkeessa pohditaan, miksi ja miten tämä periaate syntyi ja miten sitä vakiinnutettiin ja pidettiin yllä. Tutkimuksen avulla on mahdollista luoda uudenlainen teoreettinen käsitys yhden asian ympärille muodostuvien eettisten periaatteiden järjestymisestä. Samalla historiantutkimus auttaa ymmärtämään paremmin monia nykypäivän huolenaiheita, asenteita ja konflikteja.

Henning Trüper on aiemmin työskennellyt Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa kolmen vuoden ajan. Hän siirtyy Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osastolle berliiniläisestä kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen Leibniz-keskuksesta.

Rakennusmateriaaleja ruokaan, lääkeaineisiin ja kemikaaleihin

Apulaisprofessori Kirsi Mikkonen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta on tutkinut puiden hemiselluloosia eli kuusikumia ja koivukumia. Niitä voidaan käyttää vakauttamaan emulsioita, eli kahdesta toisiinsa liukenemattomasta nesteestä koostuvia seoksia. Hän on myös kehittänyt aiempaa tehokkaamman tavan valmistaa nanopartikkeleita ligniinistä.

ERC-rahoituksen turvin Mikkonen kehittää uraauurtavaa teknologiaa, jonka avulla ligniinistä ja hemiselluloosasta valmistetaan kaksipuoleisia Janus-partikkeleita. Näitä luonnon raaka-aineista saatavia rakenteita voidaan tulevaisuudessa käyttää ruoassa, lääkeaineissa, kemikaaleissa tai rakennusmateriaaleissa. Partikkelit kiinnittyvät lujasti rajapinnoille ja vakauttavat niitä tai luovat järjestäytyneitä rakenteita.

Lue lisää ERC-rahoitetusta tutkimuksesta Helsingin yliopistossa
 

Henning Trüper

Vieraileva tutkija