Koira on kissan ohella Suomen yleisin lemmikki ja monelle meistä ihmisen paras ystävä. Koirien sairauksista voi löytyä yhteys ihmisen vastaaviin sairauksiin, jolloin tutkijat voivat hyödyntää löydöksiä tautimalleina. Keväällä 2023 tutkijat ovat julkaisseet muun muassa seuraavia koiratutkimuksia.
Säpsähtely voi olla merkki vakavasta hermosairaudesta
Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä tunnisti uuden geenimuutoksen, joka aiheuttaa hyperekpleksia-hermosairautta. Se saa aikaan liioiteltuja säpsähdysreaktioita yllättäviin ääniin, kosketukseen tai muihin äkillisiin ärsykkeisiin. Tutkimus paljastaa sairauden lajienvälisiä samankaltaisuuksia ja eroja sekä tarjoaa työkaluja sen vastustamiseksi.
Sairauden taustalta löytyi muutos GLRA1-geenissä, jonka tuottama proteiini toimii keskushermostossa tärkeänä osana niin kutsuttua glysiinireseptoria. Reseptorin kautta hermovälittäjäaine glysiini säätelee hermosolujen toimintaa aivojen ja lihasten välillä.
– Löydetty geenimuutos on luonteeltaan hyvin haitallinen, ja se todennäköisesti estää koko glysiinireseptorin toiminnan. Sairaus olikin tutkituilla koirilla hyvin vakava, nopeasti etenevä ja pennut jouduttiin lopettamaan ennen aikuisikää, kertoo molekyyligenetiikan dosentti Marjo Hytönen.
GLRA1-geenissä esiintyvien muutosten tiedetään aiheuttavan hyperekpleksiaa myös ihmisillä. Sairastuneet koirat tarjoavat luontaisen tautimallin ihmissairauteen.
Lue alkuperäinen tiedote täältä.
Koirakin voi kärsiä uniapneasta
Helsingin yliopiston Lung Insight -tutkimusryhmä kokeili uutta tapaa koirien uniapnean diagnosoimiseen ihmisten diagnostiikkaan tarkoitetulla uniapneapannalla. Mittaukset paljastivat uniapneaa esiintyvän lyhytkuonoisilla koirilla pitkäkuonoisia koiria enemmän.
Aiemmat uniapnean tutkimusmetodit ovat edellyttäneet, että koira nukkuu joko moninaisiin laitteisiin kytkettynä tai tietynlaisen laatikon sisällä laboratoriossa. Tämä on tehnyt sairauden tutkimisesta käytännössä hyvin haastavaa ja johtanut siihen, että tieto koirien uniapneasta on ollut vähäistä, kertoo eläinlääkäri, väitöskirjatutkija Iida Niinikoski Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Ryhmän tuoreessa tutkimuksessa koirien unenaikaista hengitystä mitattiin niiden kotona uniapneapannan avulla. Tutkimuksessa lyhytkuonoisilla koirilla ilmeni selvästi enemmän unenaikaisia hengityskatkoksia kuin pitkäkuonoisilla. Lyhytkuonoiset koirat myös kuorsasivat huomattavasti pitkäkuonoisia koiria enemmän.
Seuraavaksi tutkimusryhmä selvittää uniapnealle altistavia riskitekijöitä koirilla.
Lue alkuperäinen tiedote täältä.
Koiran rotu määrittelee persoonallisuutta
Rodun lisäksi myös ikä ja sosiaalinen ympäristö ovat yhteydessä persoonallisuuteen. Lisäksi sekä kasvattajalla että koiranomistajalla on tärkeä rooli persoonallisuuden kehityksessä.
– Tämä tutkimus on ajankohtainen tarkennus rodun merkityksestä koiran persoonallisuuteen, sillä viime vuonna julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa rodun vaikutus tulkittiin hyvin vähäiseksi. Rotu on tärkein tekijä persoonallisuuden taustalla, mutta persoonallisuuteen vaikuttavat monet perinnölliset ja ei-perinnölliset tekijät mutkikkaalla tavalla, tähdentää professori Hannes Lohi eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten tekijöiden yhteyttä seitsemään persoonallisuuspiirteeseen: epävarmuuteen, koulutettavuuteen/keskittymiskykyyn, aggressiivisuuteen/dominoivuuteen, energisyyteen, koirasosiaalisuuteen, ihmissosiaalisuuteen ja määrätietoisuuteen.
Tutkimuksessa selvitetyistä ympäristötekijöistä pentuajan sosiaalistaminen merkitys oli suurin. Suuri määrä sosiaalistamiskokemuksia pentuaikana (7 viikon – 4 kuukauden iässä) oli yhteydessä matalampaan epävarmuuteen ja aggressiivisuuteen/dominoivuuteen, sekä korkeampaan koulutettavuuteen/keskittymiskykyyn ja ihmis- ja koirasosiaalisuuteen.