Suurperhe voi suojata koiraa allergioilta
Lemmikkikoiran tiedetään varjelevan lapsia allergioilta, mutta suojelu voi toimia toisinkin päin: perheen suuri lapsiluku voi suojata myös koiraa. Kaupunkiympäristö vaikuttaa olevan sekä ihmisille että koirille allergian riskitekijä. Monet elämäntapatekijät, kuten asuminen omakotitalossa, koiran pitäminen ulkona ja altistuminen maatilan eläimille näyttävät suojaavan lasten lisäksi myös koiria allergisilta sairauksilta.
Koirien pelokkuus on periytyvää
Koira on sitä rohkeampi uusissa tilanteissa ja ympäristöissä, mitä aktiivisemmin sen kanssa harrastetaan ja mitä monipuolisempia kokemuksia ja koirakavereita sillä on. Koiran perimällä on myös suuri merkitys, ja eri roduilla onkin suuria eroja pelokkuudessa. Tutkimuksen perusteella yksi rohkeimmista roduista on kiinanharjakoira, arimpia taas cairninterrieri.
Asuinympäristöllä on merkitystä sekä koiran että ihmisen allergioihin
Kaupungeissa sekä koirat että niiden omistajat kärsivät enemmän allergisista sairauksista kuin maaseudulla. Aiemmassa tutkimuksessa oli todettu, että koira on todennäköisemmin allerginen, jos sen omistajakin kärsii allergisesta oireilusta. Jatkotutkimus paljasti, että yhtäaikainen allerginen oireilu näyttää liittyvän elinympäristön mikrobeihin, mutta terveydelle merkitykselliset mikrobit eivät ole samoja koirilla ja ihmisillä.
Kaupunkikoirat ovat pelokkaampia kuin maaseudun koirat
Koiran heikko sosiaalistaminen, passiivinen elämäntyyli ja kaupunkimainen elinympäristö ovat yhteydessä sosiaaliseen pelokkuuteen. Pelokkaat koirat liikkuvat rohkeita vähemmän, ja niiden kanssa harrastettiin merkittävästi harvemmin, mutta tutkijat eivät vielä tiedä onko kyseessä pelon syy vai seuraus.
Koirat voivat haistaa sairauksia
Koiria on käytetty jo aiemmin erilaisten sairauksien kuten syövän löytämisessä, mutta nyt kuonot otettiin avuksi lentokentällä koronan torjunnassa. Pilottihanke alkoi syksyllä 2020 ja jouluun mennessä oli haisteltu reilut 4000 näytettä, joista koirat tunnistivat, oliko matkustajalla mahdollisesti koronatartunta.
Koirien geenejä tutkimalla saamme tietoa myös ihmisen sairauksista
Koirien geenitutkimuksesta on hyötyä myös ihmiselle, sillä koira ja ihminen ovat perimältään 95-prosenttisesti samanlaisia. Koirat myös jakavat saman elinympäristön kanssamme.
Silmän perinnöllinen verkkokalvonrappeuma on yleinen syy sokeuteen ja maailmanlaajuisesti siitä kärsii jopa kaksi miljoonaa ihmistä. Geeniterapiasta odotetaan pelastusta näiden sairauksien hoitoon, mutta terapian kehittäminen on mahdollista vain, jos sairauden geneettinen syy on tiedossa. Koiratutkimus paljasti koirista muutoksen IFT122-geenissä, joka on uusi ehdokasgeeni myös ihmisen verkkokalvorappeumaan.
Parsonrusselinterriereillä tutkittiin jo pienenä pentuna ilmaantuvaa vakavaa epilepsiaa, joka johtaa pentujen kuolemaan. Sairauden taustalta löytyi geenivirhe, joka aiheuttaa mitokondrioiden, eli solun energiapumppujen, toimintahäiriön. Häiriön seurauksena jo pentuikäisten koirien aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja merkkejä. Saman geenin muutokset johtavat myös ihmisellä hermorappeumaan. Ihmispotilailla sairautta on tutkittu vasta vähän ja koiramallilla onkin uraauurtava merkitys sairauden ymmärtämiseksi
Helsingin yliopistossa on useita tutkimusryhmiä, jotka ovat koirien asiantuntijoita. Lue lisää tutkimusaiheista.