Mitä koirien kognitiotestit kertovat eri roduista?

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2026. 

Koirien kognitiota tutkitaan paljon, mutta kertovatko testit koiran pärjäämisestä arjessa? Tätä selvitti eläinlääketieteen tutkija väitöstyössään.

Aineistonsa Junttila sai dosentti -yritykseltä. Sen kognitiotesteillä on testattu nyt jo yli 8 000 koiraa. Lisäksi Junttila sai noin tuhannelta testiin osallistuneelta koiranomistajalta vastauksia koirien käyttäytymisestä arjessa.

Testikäyttäytyminen kertoo myös käytöksestä arjessa

Ennustevoimaa oli muiden muassa sylinteritestillä ja ”mahdottomalla tehtävällä”.

Saadakseen herkun läpinäkyvästä sylinteristä koiran pitää tajuta ja malttaa kiertää sylinterin avoimelle sivulle eikä rynniä päin muovia. Tässä onnistuneet koirat osoittivat itsehillintää myös arjessa.

Etenkin bordercolliet erottuivat testissä edukseen, mikä käy järkeen: lammaslauman paimennus vaatii kärsivällisyyttä.

Mahdottoman tehtävän edessä toiset koirat katsoivat pian omistajaansa ikään kuin apua pyytäen, mutta toiset jatkoivat yrittämistä.

Testissä ihmisiin tukeutuvat koirat, kuten kultaisetnoutajat, olivat arjessa helpommin koulutettavia. Ne eivät juuri varastaneet ruokaa, karkailleet tai vetäneet hihnassa.

— Älystä tämä testi ei juuri kerro. Monissa työtehtävissä koiran on hyvä keskittyä itsenäiseen ongelmanratkaisuun, lemmikkikoiran puolestaan viestintään ihmisen kanssa, Junttila vertaa.

Apua sopivan rodun valintaan

Sylinteritestissä kultainennoutaja osoitti suurempaa itsehillintää kuin labradorinnoutaja, ja mahdottoman tehtävän edessä kultainennoutaja tukeutui enemmän ihmiseen.

— Tieto voi auttaa valitsemaan sopivan rodun. 

Ylipäätään koiranomistajat ovat kokeneet kognitiotestien parantavan heidän koirasuhdettaan, Junttila kertoo.

— He ymmärtävät paremmin, miksi koira toimii niin kuin toimii, ja osaavat ennakoida, millainen aikuinen pennusta kasvaa.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.