Koirien kognitiiviset piirteet ovat yhteydessä arjen käytökseen

Helsingin yliopistossa tehdyssä yli 900 koiraa käsittäneessä tutkimuksessa saatiin selville, että kognitiotestien tuloksilla on yhteyksiä koirien koulutettavuuteen, oppimiseen, impulsiivisuuteen ja käytösongelmiin.

Koirien kognitiotestit, eli testit, jotka mittaavat muun muassa ongelmanratkaisukykyä, muistia, loogista päättelyä ja itsehillintää eri tilanteissa, ovat viime vuosikymmeninä olleet laajasti mukana useissa tutkimuksissa, mutta tähän mennessä ei ole ollut tiedossa, näkyvätkö testien mittaamat piirteet myös arjessa. Ovatko koirat, jotka pärjäävät hyvin näissä testeissä esimerkiksi helpommin koulutettavia arjessa? Onnistuuko yhteiselo tällaisten koirien kanssa ehkä helpommin? 

Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että esimerkiksi itsehillintä ja ihmiseen tukeutuminen ongelmatilanteessa ovat arvokkaita ominaisuuksia arjen sujuvuuden kannalta, kun taas impulsiivisuus ja itsenäinen ongelmanratkaisutyyli voivat johtaa haasteisiin lemmikkikoiran arjessa.

–Löysimme yllättävän paljon yhteyksiä koirien arkikäytöksen ja kognitiivisten piirteiden väliltä, senkin jälkeen, kun muun muassa koirien ikä, sukupuoli, tausta ja koulutushistoria otettiin huomioon, kertoo väitöskirjatutkija Saara Junttila eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Laaja tutkimus kognition yhteyksistä arkikäyttäytymiseen

Tutkimusaineisto koostui 987 suomalaisesta koirasta, jotka olivat osallistuneet eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiiran kehittämään smartDOG-kognitiotestiin. Tutkimukseen otettiin mukaan viisi testiä, jotka mittaavat ihmisen eleiden ymmärtämistä, itsehillintää, ongelmanratkaisukykyä, ongelmanratkaisustrategiaa sekä loogista päättelyä. Näistä testeistä neljällä havaittiin suora yhteys koiran arkikäytöksen kanssa.

Koska tutkimuksen mielenkiintona oli koirien käyttäytyminen arjessa omistajien kanssa, testissä käyneiden koirien omistajille lähetettiin täytettäväksi kaksi aikaisemmin validoitua kyselyä, joissa on kysymyksiä koiran käyttäytymisestä arjessa. 

─ Tällaistä aineistoa ei ole mahdollista kerätä pelkästään tutkimusrahoituksella, vaan nimenomaan yhdistämällä kaupallinen testi ja tutkimus, toteaa Tiira. 

Ihmisen puoleen kääntyvät ja hyvän itsehillinnän omaavat koirat helpommin koulutettavia

Niin kutsutussa ”mahdottomassa tehtävässä” mitattiin koiran pääasiallista ongelmanratkaisustrategiaa. Koirat saattavat ongelmatilanteessa pyrkiä itsenäisesti ratkaisemaan tehtävän, tai ne saattavat kääntyä ihmiseen päin, ikään kuin apua pyytäen. Koira voi myös hylätä tehtävän, ja lähteä muualle.

Ne koirat, jotka käyttivät eniten aikaa ihmisen puoleen kääntyen, olivat omistajien mukaan arjessa tottelevaisempia ja helpommin koulutettavia, ja niillä oli myös vähemmän hallintaongelmia, kuten hihnassa vetäminen, ruoan varastaminen, karkailu ja esineiden pureskelu. 

Arkitottelevaisuus oli yhteydessä myös niin kutsuttuun sylinteritestiin, jonka oletetaan mittaavan itsehillintää. Testissä koiran on kierrettävä läpinäkyvän sylinterin avoimelle sivulle saadakseen herkun. Tutkimus vahvisti tämän yhteyden, sillä eniten virheitä sylinteritestissä tekevät koirat olivat omistajien mukaan impulsiivisempia ja myös vaikeammin koulutettavia arjessa. 

–Vaikuttaa siltä, että korkea itsehillintä tekee arjen yhteiselosta omistajan kanssa helpompaa, kun taas impulsiivisuus voi vaikeuttaa arkea huomattavasti, Junttila sanoo.

Toisaalta ominaisuudet, jotka ovat lemmikkikoiran arjessa haitaksi, saattavat olla työ- tai harrastuskoiralle arvokkaita. Esimerkiksi impulsiivisuus voi olla hyödyllistä harrastuksissa ja työtehtävissä, joissa nopea vireen nousu ja kiihtyminen on eduksi, ja itsenäisyys, ihmiseen tukeutumisen sijaan, saattaa olla arvokas ominaisuus esimerkiksi hajutyöskentelyssä. 

Tulokset auttavat ymmärtämään paremmin, millaisen koiran kanssa arki sujuu helpoiten, jolloin sekä omistajan että koiran hyvinvointi paranee. ̶ Aikaisemmassa tutkimuksessa havaitsimme rotujen ja sukupuolien välisiä eroja eri testiosiossa, ja nämä tulokset yhdessä voivat auttaa sopivan koirayksilön valinnassa pentua hankittaessa, Tiira sanoo.

Ongelmanratkaisutestit yhteydessä oppimisen nopeuteen

Loogisen päättelyn testi oli yhteydessä omistajien arvioimaan oppimisen nopeuteen – mikäli koira ratkaisi tehtävän onnistuneesti, oli omistaja arvioinut sen oppivan arjessa myös nopeammin. Tuloksissa oli myös jotain viitteitä siitä, että arjessa nopeammin oppivat koirat ratkaisivat tilaan liittyvän ongelmanratkaisutehtävän nopeammin ja tekivät vähemmän virheitä sylinteritestissä.

─ Tämä on ensimmäinen kaikille koirille tarjolla oleva testipaketti, jolla on havaittu yhteys koiran koulutettavuuteen ja myös oppimisen nopeuteen. Tutkimuksen tulokset ovat välittömästi suomalaisten koiranomistajien käytössä, sillä smartDOG -testi on jo koiranomistajan saatavilla. Tämä yli 6000 koiran tutkimusaineisto kasvaa koko ajan, ja seuraavaksi selvitämme, miten aikaisin nämä ominaisuudet näkyvät pennusta sekä tutkimme näiden ominaisuuksien periytyvyyttä, Tiira summaa.

Saara Junttilan väitöskirjatutkimusta ohjaavat Katriina Tiira, Anna Valros ja Katariina Mäki.

Alkuperäinen artikkeli:

Junttila, S., Valros, A., Mäki, K. & Tiira, K. (2024). Do Cognitive Traits Associate with Everyday Behaviour in the Domestic Dog (Canis familiaris)? Animal Behaviour.  Doi: https://doi.org/10.1016/j.anbehav.2024.04.012

Lisätietoja:

Katriina Tiira, smartDOG Oy