Koiran rotu on tutkimustiedon valossa yksi tekijä, joka vaikuttaa sen ominaisuuksiin ja luonteeseen. Tiedämme kuitenkin vielä hyvin vähän siitä, miten koirarotujen kognitiiviset ominaisuudet, kuten ongelmanratkaisukyky, muisti, sosiaalinen kognitio ja looginen päättely eroavat toisistaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä kognitiivisissa piirteissä rotueroja näkyy ja miten eri rodut pärjäävät kognitiivisissa testeissä toisiinsa verrattuna.
– Tulokset viittaavat siihen, että eri roduissa on jalostuksen myötä suosittu erilaisia kognitiivisia ominaisuuksia, sanoo väitöskirjatutkija Saara Junttila eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Laaja kognitiotutkimus rotueroista
Tutkimusaineisto koostui 1002 suomalaisesta koirasta, jotka olivat osallistuneet SmartDOG kognitiotestiin. SmartDOG on dosentti, FT Katriina Tiiran yritys, joka tarjoaa koiranomistajille käyttäytymis- ja kognitiotestejä. Mukaan analyysiin otettiin vain rodut, joista oli tutkimuksen tekohetkellä testattu vähintään 40 yksilöä, jolloin analysoitavaksi jäi 13 rotua.
Koirat osallistuivat seitsemään kognitiivisia piirteitä mittaavaan testiin ja kolmeen käyttäytymistestiin. Rotujen väliltä löytyi merkitseviä eroja testeissä, jotka mittasivat itsehillintää, ihmisten eleiden ymmärtämistä (esimerkiksi sormella osoittaminen tiettyyn suuntaan), tilaan liittyvää ongelmanratkaisua (V:n muotoisen aidan ympäri kiertäminen), aktiivisuustasoa, tuntemattomaan ihmiseen suhtautumista, uuteen ympäristöön tutustumista ja käyttäytymistä ongelmanratkaisutilanteessa, joka on mahdoton ratkaista (esimerkiksi pyrkiikö koira suoriutumaan itsenäisesti tehtävästä vai pyytääkö se ihmiseltä apua).
– Tutkimuksessa emme löytäneet rotueroja koirien suoriutumisessa loogista päättelyä tai muistia vaativissa tehtävissä, kertoo Junttila.
– Voi olla, että näitä ominaisuuksia ei ole jalostuksen kautta vahvistettu eri roduissa, tai niihin vaikuttavat voimakkaammin ulkoiset tekijät, kuten koulutusmenetelmät ja koiran aiemmat kokemukset, Junttila jatkaa.
Miten rodut eroavat toisistaan?
– Tulokset tarjoavat paljon mielenkiintoista tietoa siitä, millaisia ominaisuuksia eri roduissa on jalostuksessa suosittu, sanoo Junttila.
– Esimerkiksi kultaisennoutajan tärkein tehtävä vaikuttaisi nykyään olevan enimmäkseen perheenjäsenenä ja kotikoirana toimiminen, jolloin ihmiseen tukeutuminen ja hyvä itsehillintä voivat olla arvokkaita ominaisuuksia, kun taas ongelmanratkaisutaidot eivät ole sille erityisen tärkeitä. Muissa roduissa ja työtehtävissä taas toisenlaiset ominaisuudet voivat olla hyödyllisiä, Junttila toteaa.
Tuloksista selvisi myös muun muassa, että kohdatessaan mahdottoman tehtävän hovawart ja suomenlapinkoira pyrkivät todennäköisimmin ratkomaan tehtävää itsenäisesti, kun taas kelpie ja kultainennoutaja pyysivät todennäköisimmin ihmiseltä apua. Taitavimpia ihmisten eleiden lukijoita olivat malinois, kelpie ja labradorinnoutaja. Tilaan liittyvän ongelmatilanteen ratkoivat nopeimmin bordercollie ja malinois.
Junttilan mukaan tulokset kertovat vain sen, miten nämä rodut pärjäävät juuri näissä tietyissä ongelmatilanteissa.
– Tuloksista ei siis kannata vetää liikaa johtopäätöksiä oman koiran käyttäytymiseen arjessa, sillä jokainen koira on loppujen lopuksi yksilö, Junttila summaa.
Saara Junttilan väitöskirjatutkimuksessa ohjaajina toimivat Katriina Tiira, Anna Valros ja Katariina Mäki. Tutkimusta on rahoittanut Helsingin yliopiston lisäksi Suomen eläinlääketieteen säätiö.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli
Junttila S, Valros A, Mäki K, Väätäjä H, Reunanen E, Tiira K (2022). Breed differences in social cognition, inhibitory control, and spatial problem-solving ability in the domestic dog (Canis familiaris). Scientific Reports. doi: 10.1038/s41598-022-26991-5