Koirat kiintyvät ihmisiin, mutta tämän lajienvälisen suhteen emotionaalisia mekanismeja tunnetaan edelleen puutteellisesti. Aija Koskelan väitöstutkimuksessa tutkittiin tätä vuorovaikutusta mittaamalla sekä koiran että omistajan sydämen sykettä, fyysistä aktiivisuutta ja koiran käyttäytymistä eri tilanteissa.
Tutkimuksessa 54 koiraa omistajineen teki lyhyitä vuorovaikutustehtäviä ja vietti vapaata aikaa yhdessä. Koirien fyysistä aktiivisuutta ja sykettä mitattiin koko tutkimuksen ajan; toisessa tutkimuksessa samat mittaukset tehtiin myös omistajille.
Erityisesti vapaan yhdessäolon aikana koiran ja omistajan sykevälivaihtelu oli yhteydessä toisiinsa. Vuorovaikutustehtävissä taas koiran ja omistajan fyysinen aktiivisuus vaihteli samansuuntaisesti.
– Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys ei näy vain käyttäytymisessä, vaan myös autonomisen hermoston toiminnassa. Koira ja omistaja vaikuttavat reagoivan herkästi toistensa tunnetiloihin, kertoo väittelijä Aija Koskela.
Omistajan suhde koiraan näkyy koiran sykevälivaihtelussa
Koiran sykevälivaihteluun vaikuttivat koiran koon ja rodun lisäksi omistajan luonne sekä se, kuinka paljon koira ja omistaja viettivät aikaa yhdessä. Myös omistajan kokema emotionaalinen läheisyys ja omistamiseen liittyvä arjen kuormittuneisuus heijastuivat koiran fysiologiaan. Omistajan tutkimuksenaikaista sykevälivaihtelua taas selitti pelkästään koiran sykevälivaihtelu.
– Tulokset tukevat käsitystä siitä, että koiran ja ihmisen välisessä suhteessa on samoja tunteiden yhteissäätelyn ja kiintymyssuhteen piirteitä kuin ihmisten välisissä suhteissa. Ihmisen kanssa yhteistyöhön jalostetut koirarodut voivat olla erityisen herkkiä omistajiensa tunnetiloille, Koskela sanoo.
Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa toteutettu tutkimus syventää ymmärrystä koiran ja ihmisen välisen suhteen biologisesta perustasta ja tarkentaa samalla koirien sykevälivaihtelun tutkimusmenetelmiä.
Väitöksen tiedot
FM Aija Koskela väittelee Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa 1.6.2026 klo 12 salissa Athena 302 (Siltavuorenpenger 3, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Lina Roth Linköpingin yliopistosta Ruotsista ja kustoksena dosentti Laura Hänninen Helsingin yliopistosta. Väitöskirja kuuluu eläinten hyvinvointitieteen alaan.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa
Yhteystiedot
Aija Koskela,