Kissa on suosittu lemmikki. Toisinaan kissojen ongelmallinen käyttäytyminen, kuten ihmisiin kohdistuva aggressiivisuus, haastaa yhteiselon ja voi johtaa jopa lemmikistä luopumiseen. Ongelmallisen käyttäytymisen taustalla voi olla erilaisia syitä, jotka tunnetaan heikosti. Kansainvälisestikin tutkimusta aiheesta on tehty hyvin vähän.
– Halusimme selvittää, millaisia tekijöitä liittyy kissojen ongelmalliseen käyttäytymiseen kuten pelokkuuteen, ihmisiin kohdistuvaan aggressioon ja itsensä pakonomaiseen pesemiseen. Hyödynsimme tutkimuksessa aiemmin keräämäämme kyselyaineistoa, jonka avulla olemme jo tutkineet kissojen persoonallisuuden rakennetta, kertoo väitöskirjatutkija Salla Mikkola Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
Tottuminen vieraisiin ihmisiin tärkeää jo pentuvaiheessa
Kysely sisälsi yli 120 erilaista väitettä, joiden avulla kissojen piirteet pisteytettiin.
Pelokkuus sisälsi väitteitä muun muassa kissan reaktiosta vieraita ihmisiä, äkillisiä ääniä ja kodissa tapahtuvia muutoksia kohtaan. Ihmisiin kohdistuva aggressio sisälsi väitteitä muun muassa kissan raapaisu tai puremisen yrityksistä hoitotoimenpiteiden, kuten harjauksen yhteydessä. Itsensä pakonomainen peseminen sisälsi muun muassa väitteet liiallisesta pesemisestä ja itsensä vahingoittamisesta nyhtämällä, puremalla tai nuolemalla.
– Näiden ongelmallisten käyttäytymis- ja persoonallisuuspiirteiden yhteyttä selvitettiin lähes 30 käyttäytymis-, ympäristö- ja biologiseen tekijään. Pelokkuuteen yhdistyi esimerkiksi kissan sosiaalistaminen ihmisiin. Kissat, jotka olivat alle 12 viikon ikäisinä tavanneet vieraita aikuisia ja lapsia vain muutaman kerran tai eivät ollenkaan, olivat pelokkaampia kuin kissat, jotka tapasivat vieraita viikoittain tai päivittäin. Pelokkaat kissat saivat myös keskimääräisesti korkeampia pisteitä sisäsiisteysongelmissa, aggressiivisuudessa ja pakonomaisessa pesemisessä, kertoo Mikkola.
Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu pelokkuuden voivan johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen, kuten sähisemiseen ja puremiseen, jos kissa ei näe muuta ulospääsyä pelottavasta tilanteesta. Aineiston pohjalta ei voida vetää suoria syy-seuraussuhteita.
– Talouksissa, joissa oli useampi kissa, oli vähemmän aggressiivisuutta ja pelokkuutta, mutta ei voida sanoa varmaksi mistä tämä johtuu. Voi olla, että muiden kissojen seura on tärkeä virike kissoille tai vaihtoehtoisesti pelokkaalle tai aggressiiviselle kissalle ei haluta ottaa kissakaveria kissan luonteen vuoksi. Syy-seuraussuhteiden selittämiseksi tarvitaan erilaisella koeasetelmalla toteutettua tutkimusta, kertoo professori Hannes Lohi.
Seuraavaksi Lohen ryhmä jatkaa tutkimuksia kissojen sisäsiisteysongelmien parissa.
Tutkimusta rahoittivat osaltaan Suomen Kissaliitto ry, Agrian ja Ruotsin kennelklubin tutkimusrahasto ja Suomen Akatemia.
Alkuperäinen artikkeli
Mikkola S, Salonen M, Hakanen E, Sulkama S, Lohi H. Fearfulness associates with problematic behaviours and poor socialization in cats. iScience (2022). https://doi.org/10.1016/j.isci.2022.105265
Yhteystiedot
- Salla Mikkola, salla.mikkola@helsinki.fi
- Hannes Lohi, hannes.lohi@helsinki.fi