Kissojen valtimosairauden perinnöllinen syy selvitettiin – voi auttaa myös ihmisten hoitojen kehittämisessä

Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijat löysivät perinnöllisen syyn kissoilla esiintyvään valtimosairauteen. Löytö auttaa ehkäisemään sairauden leviämistä kissoissa ja luo mahdollisesti myös pohjaa uusille ihmisten hoitolinjoille.

Korat-rotuisilla kissoilla on hiljattain löydetty valtimosairaus, joka muistuttaa ihmisillä esiintyvää, perinnöllistä familiaalinen hyperkolesterolemia -kolesterolisairautta (FH). Sairastuneilla kissoilla on todettu erittäin korkea veren kolesterolipitoisuus, rasvakertymiä verisuonissa ja kliinisiä oireita, kuten sydämen ja munuaisten vajaatoimintaa sekä alaraajojen valtimotukoksia. 

– Tunnistimme korat-kissojen valtimosairauden taustalta mutaation LDLR-geenissä, joka on keskeinen kolesterolia säätelevä geeni. Sama geeni on ihmisillä ylivoimaisesti merkittävin FH-taudin aiheuttaja, kertoo dosentti Marjo Hytönen Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Ihmisillä tauti periytyy usein jo yhdeltä vanhemmalta, mutta kissoilla oireet ilmenevät vain, jos virheellinen geeni periytyy molemmilta vanhemmilta. Noin viidesosa korat-kissoista kantaa geenivirhettä ilman oireita.

– Geenilöytö mahdollistaa kantajien tunnistamisen geenitestin avulla, mikä auttaa jalostajia ehkäisemään sairauden leviämistä rodussa, jatkaa Hytönen.

Evoluution jäljet avaavat uusia tutkimusmahdollisuuksia 

Kissojen perimä tuo tutkimukseen jännittävän lisän. Kissoilta puuttuu evoluution seurauksena toinen merkittävä kolesterolinsäätelyyn liittyvä geeni, PCSK9. Ihmisillä tämä geeni säätelee LDL-reseptorin määrää maksassa. Niinpä PCSK9:n puuttumisen on aiemmin ajateltu suojaavan kissoja valtimosairauksilta tehostamalla LDL-reseptorin toimintaa ja parantamalla kolesterolin poistumista elimistöstä.

– On kiinnostavaa, että PCSK9-geenin puuttuminen ei suojannutkaan kissoja kokonaan valtimosairaudelta. Tämä luo ainutlaatuisen mahdollisuuden LDL-reseptorin häiriön tutkimiseen ilman tämän geenin vaikutusta ja selittänee erot periytymismalleissa ihmisen ja kissan välillä, toteaa professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Kissamallista apua geeniterapian kehitykseen?

Kissoista tunnistettu LDLR-geenivirhe soveltuisi rakenteeltaan erinomaisesti geenimuokkauskokeisiin. Tutkimusryhmä harkitsee solutason kokeita geenivirheen korjaamiseksi geenieditointimenetelmin.

– Tämä löydös ei ainoastaan syvennä ymmärrystämme perinnöllisestä veren korkeasta kolesterolitasosta ja valtimonkovettumataudista ihmisillä, vaan luo mahdollisesti myös pohjaa uusille hoitolinjoille, Lohi summaa.

Alkuperäinen julkaisu

Viite: Hytönen, M. K., Karkamo, V., Hundi, S., Airas, N., Kaukonen, M., Sukura, A., Lyons, L. A., Anderson, H., Kareinen, I. & Lohi, H. (2025). A feline model of human low-density lipoprotein receptor-related atherosclerosis. Animal Genetics