Kirsi Pietiläinen – Miksi ylipainon riskit vaihtelevat?

Läski on älykästä, väittää professori Kirsi Pietiläinen. Lihavuustutkija on vaikuttunut rasvakudoksen kyvystä vaikuttaa koko elimistöön.

Miksi yksi sairastuu lihoessaan ja toinen ei? Siinä kysymys, joka on kiehtonut Helsingin yliopiston tuoretta kliinisen metabolian professoria Kirsi Pietiläistä toistakymmentä vuotta.

– Ihmisten väliset erot ovat huomattavia. Joku sairastuu painon noustessa diabetekseen, sydäntauteihin, rasvamaksaan ja korkeaan verenpaineeseen. Toinen taas välttyy näiltä kaikilta, vaikka paino nousisi ihan samalla tavalla, Pietiläinen selittää.

Tyypillisesti vastausta haetaan geeneistä. Toisten perimä vain sallii enemmän painoa kuin toisten. Myös elintavoilla on vaikutusta. Tosin niissäkin geeneillä on osuutta asiaan.

"Elinympäristömme on painonhallinnan kannalta haasteellinen – mahdollisuuksia lihomiseen ei puutu"

– Miksi toisilla ei ole nälkä, vaikka he eivät syö paljoa, ja miksi toiset sortuvat naposteluun? Elinympäristömme on painonhallinnan kannalta haasteellinen – mahdollisuuksia lihomiseen ei puutu, Pietiläinen kuvaa tilannetta.

Silti geenitkään eivät selitä kaikkea.

Pietiläinen tekee pitkäaikaista tutkimusta identtisten kaksosten kanssa. Kaksosia on seurattu vuosikymmeniä ja heistä kerätään kaikkia mahdollisia näytteitä, kuten rasvaa, lihasta, verta ja ulostetta. Vain sperma jätettiin keräämättä.

Joukossa on useita kaksospareja, joista toisen paino on noussut ja toisen ei. Tämä selittyy elämäntilanteella tai elintapavalinnoilla.

– Kaikkinensa paino ja siihen liittyvät terveysriskit ovat valtavan monimutkainen ilmiö. Emme ymmärrä alkuunkaan kaikkea, Pietiläinen kertoo.

Yksi avain ymmärtämiseen on rasvakudoksen rooli. Vielä 1990-luvulla rasvasoluja pidettiin pelkkänä energiavarastona, mutta käsitys on muuttunut täysin.

– Oma iskulauseeni on, että läski on älykästä. Rasvakudos tuottaa hormoneita ja vaikuttaa koko elimistön toimintaan.

Yksi konkreettinen vaikutus voi olla mitokondroissa. Niillä ihmisillä, joilla on kehossaan runsaasti rasvaa, solujen energiaa polttavat mitokondriot vaikuttavat olevan laiskempia. Puheet toisten laiskasta aineenvaihdunnasta voivat siis pitää paikkansa.

– Tämä voi selittää sitä, miksi lihoneen ihmisen on niin vaikea laihtua ja toisaalta helppo lihoa uudelleen, Pietiläinen kertoo.

– Rasvakudos tavallaan puolustaa itseään pienentymistä vastaan.

Kirsi Pietiläinen

Lääkäri ja ravitsemustieteilijä.

Pääsi lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalääkärilinjalle 1995 ensimmäisten joukossa.

Valmistui lääkäriksi 2001.

Teki jo opiskelijana yhteistyötä professori Aila Rissanen ja professori Jaakko Kaprion kanssa. Pietiläisen käyttämä kaksoisaineisto on Kaprion kokoamaa ja hänen tutkimuksensa jatkaa Rissasen työtä.

Pääsi apulaisprofessoriksi 2012 yliopiston uudessa tenure track -mallissa. Pietiläinen on ensimmäinen Helsingin yliopiston tenure track -polkua pitkin edennyt täysprofessori.

Twitter: @DrPietilainen

Yhteystiedot

Julkaisut, projektit, aktiviteetit

Uusien professorien tervetuliaisluennot pidetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa 31.5.2017. Tutustu ohjelmaan

Kirsi Pietiläisen tervetuliaisluento suorana lähetyksenä