Yliopiston avoimen tieteen palkinnon saivat HiLIFE ja Tieteen termipankki

Helsingin yliopisto jakaa vuosittain tunnustuksen merkittävästä avoimen tieteen edistämisestä. Vuoden 2022 teemana oli avoin julkaiseminen. Tavoitteena oli nostaa esiin erilaisia avoimen julkaisemisen väyliä, vaihtoehtoisia julkaisukäytäntöjä ja -alustoja, sekä tutkijoita ja yliopiston yksiköitä, jotka ovat merkittävästi edistäneet avoimen julkaisemisen toimintakulttuuria.

Palkintoehdokkaita pyydettiin yliopiston yksiköiltä sekä Flamman kautta kaikilta yliopistolaisilta. Erityisesti toivottiin ehdokkaita, joilla olisi sellaisia ansioita kuin johdonmukainen ja pitkäaikainen avoimen julkaisemisen profiili, uudenlaisten avoimien julkaisukanavien ja -alustojen hyödyntäminen tai kehittäminen, avoimen vertaisarvioinnin hyödyntäminen tai osallistuminen avoimesta julkaisemisesta käytävään keskusteluun ja yhteistyöhön kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Saapuneet ehdotukset arvioi palkintoraati, johon kuuluivat vararehtori Kai Nordlund (pj), ylikirjastonhoitaja Minna Niemi-Grundström, tutkimusjohtaja Krister Lindén, johtava tietoasiantuntija Markku Roinila sekä asiantuntija Tiina Käkelä.

Palkintoraati päätti jakaa vuoden 2022 avoimen tieteen palkinnon kahdelle ehdokkaalle, jotka ovat edistäneet merkittävästi avointa julkaisemista Helsingin yliopistossa. Palkinnon saivat Helsinki Institute of Life Science HiLIFE sekä Tieteen termipankki. Palkinto jaettiin 24.10. -tapahtumassa Tiedekulmassa.

Hi­LI­FE –mil­tei kaik­ki jul­kai­sut avoi­mes­ti saa­ta­vil­la

(HiLIFE) on yksi yliopiston itsenäisistä erillislaitoksista, joka tarjoaa tutkimusedellytykset korkeatasoiselle elämätieteiden (life science) tutkimukselle eri kampuksilla. HiLIFE:een kuuluu kolme toimintayksikköä, jotka ovat biotekniikan instituutti (Institute of Biotechnology), neurotieteen tutkimuskeskus (Neuroscience Center) ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti (Institute for Molecular Medicine Finland). Kansainvälisen tutkijayhteisön kokoavassa HiLIFE:ssa työskentelee 650 tutkijaa, ja se on yksi Pohjoismaiden johtavista elämätieteiden tutkimuslaitoksista. Se rekrytoi alan tutkijoita, koordinoi tutkimusinfrastuktuurien yhteiskäyttöä ja tarjoaa tutkimukseen pohjautuvaa monitieteistä koulutusta.

HiLife on menestyksekkäästi panostanut avoimeen julkaisemiseen, ja sen tutkijoiden julkaisut saavat runsaasti viittauksia. Vuosien 2019–2021 julkaisuista peräti 89,1 prosenttia on julkaistu avoimesti, ja  (linkki yliopiston intranetiin) kun yliopiston kirjaston viimeisin rinnakkaistallennuskampanja päättyi. Yksikön tavoitteena on vielä entisestään kasvattaa tätä lukua. HiLIFE:n johtaja Jari Koistinaho, miten tällainen tulos on syntynyt?

– OA-julkaiseminen on meillä jo normaalia tutkijoiden toimintaa. Siihen ohjaa halu ja tarve saada omat tutkimustulokset nopeasti ja laajalti luettavaksi, mikä samalla promotoi tutkijaa, tutkimusryhmää, HiLIFE:a ja ennen kaikkea Helsingin yliopistoa. HiLIFE:n ulkopuolisen kilpaillun tutkimusrahoituksen määrä on suuri, ja nämä rahoittajat edellyttävät ja tukevat OA-julkaisemista. Life science -aloilla on tyypillistä julkaista artikkelimuodossa vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa ja lähes kaikki merkittävät LS-julkaisusarjat julkaisevat tärkeimmät artikkelit tai kaiken avoimesti. Tämän lisäksi HiLIFE on promonnut ahkerasti rinnakkaistallennusta HY-kampanjoiden yhteydessä, mikä on edelleen lisännyt avoimesti saatavilla olevien julkaisujen määrää. Suuri OA-julkaisemisen osuus on entisestään innoittanut panemaan vieläkin paremmaksi, mistä on syntynyt onnistumisen kierre.

Ter­mi­tie­to­kan­ta on uu­den­lai­nen avoi­men jul­kai­se­mi­sen alus­ta

on Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteinen, avoin ja jatkuvasti päivitettävä termitietokanta. Termipankkia kartuttavat vapaaehtoiset tutkijoiden muodostamat asiantuntijaryhmät ja toimintaa koordinoidaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Termipankki on lähtökohtaisesti monikielinen: vaikka valtaosa termeistä on suomeksi, käsitesivuilta löytyvät myös termien erikieliset käännösvastineet ja kokonaisia aihealueita on saatavilla myös muilla kielillä. Kymmenen vuotta sitten perustettuun Tieteen termipankkiin on tähän mennessä kertynyt termejä yli 50 tieteenalalta tai erikoisalalta. Erillisiä käsitesivuja on 44 500 ja hakusanoja 300 000. Termipankin sivuja katseltiin vuonna 2021 yli 2 miljoonaa kertaa, ja lukukausien aikana päivittäisiä käyttäjiä on noin 5000. Tieteen Termipankki on saanut 2022 myös kansallisen .  

Tieteen Termipankki edustaa uudenlaista avoimen julkaisemisen alustaa, ja yhteistyömuotoa, jossa asiantuntijat laativat ja päivittävät tieteenalansa termien kuvauksia kollektiivisesti ja linkittävät niitä muiden alojen vastaaviin käsitteisiin. Tutkijat voivat myös tehdä ehdotuksia vielä vakiintumattomien käsitteiden määritelmistä ja käännösvastineista.

Termipankin johtaja Tiina Onikki-Rantajääskö, keille Tieteen termipankki on tarkoitettu?

–Tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille, koko tiedeyhteisölle. Tieteen käsitteistö on tieteenteon välttämättömiä perusedellytyksiä ja samalla myös jatkuvasti kehittyvä osa tutkimusta. Tieteen termipankki on siten osa tieteen tutkimusinfrastruktuuria. Monitieteiselle ja tieteidenväliselle tutkimukselle Tieteen termipankki tarjoaa alustan, jossa eri tieteenalat ovat yhtä aikaa näkyvissä ja niitä voi suhteuttaa toisiinsa. Monitieteiset tutkimusryhmät voivat hyödyntää verkkopalvelua yhteisen käsitteellisen maaperän luomiseen ja samalla jakaa käsitteellisen työnsä tulokset avoimesti hyödynnettäviksi. 

–Termipankkia käytetään paljon myös esimerkiksi kouluopiskelussa, opetuksessa ja oppimateriaalien tuottamisessa. Keskeisiä käyttäjäryhmiä ovat myös kääntäjät, toimittajat, kustannustoimittajat ja tietokirjailijat sekä päättäjät tai päätöksentekoon taustamateriaalia tuottavat sekä ylipäänsä asiantuntijat ja asiantuntijatiedon hyödyntäjät.

Onikki-Rantajääskö korostaa sitä, että asiantuntijuuden ja maallikkouden välillä on aina jatkumo.

–Tutkija on asiantuntija erityisesti omilla erikoisaloillaan. Mitä kauemmas omasta tieteenalasta mennään, sitä enemmän tutkijakin kaipaa samantyyppistä selkeää, taustoittavaa ja tiedonmuodostusta avaavaa tietoa kuin kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Tai yksinkertaisesti tietoa siitä, mitä jokin englanninkielinen termi on suomeksi tai päinvastoin. Varsinainen tieteellinen toiminta ja tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toimivat siten Tieteen termipankissa käsi kädessä.