Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2022.
Pitääkö virkamiehen osata molempia kansalliskieliä? Lainsäädäntö edellyttää enemmistökielen erinomaista hallintaa ja vähemmistökielen tyydyttävää kirjallista ja suullista taitoa, jos kaksikielisessä viranomaisessa työskentelevän kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto.
Viime aikoina kysymystä on pohdittu uusien suomalaisten kannalta. Onko liikaa vaatia maahanmuuttajataustaisilta sekä suomen että ruotsin osaamista?
— Aihe ei ole uusi. Aiemmin on kysytty, pitääkö kaikilta korkeakoulusta valmistuvilta edellyttää toisen kotimaisen tyydyttävää taitoa, Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten professori Jan Lindström sanoo.
Lindström näkee vaatimusten kyseenalaistamisessa yleistä kielitaidon väheksyntää.
— Kieliä ei nykyään pidetä kovin tärkeänä, on kyse sitten ruotsista tai vaikkapa ranskasta. Kielten opiskelu on kriisissä.
Oikeusvaltioksi
Vuoden 1922 kielilaki ja laki valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta määrittivät kansalliskieltemme asemaa. Kielilaki jaotteli viranomaiset ja alueet joko yksi- tai kaksikielisiksi. Ratkaisevaa oli väestön kielijakauma.
— Keskustelu kävi kiivaana ja esillä oli muitakin vaihtoehtoja. Ruotsinkielinen yläluokka olisi halunnut pitää yllä ruotsin ylivaltaa. Aitosuomalaiset taas halusivat nostaa suomen ainoaksi kansalliskieleksi, oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta kertoo.
Sisällissodan jälkeen lainsäätäjät päätyivät siltoja rakentavaan kompromissiin. Tarkoitus oli lisätä tasa-arvoa. Lain ansiosta sekä suomen- että ruotsinkielisten oli mahdollista asioida viranomaisissa äidinkielellään ja edetä virkauralla.
— Kielilait olivat osa modernin demokraattisen valtion rakentamista. Tasa-arvo on keskeinen oikeusvaltion periaate, Kekkonen tähdentää.
Tehtäväkohtaista harkintaa?
Entä uudet suomalaiset, millaista kielitaitoa heiltä voi vaatia? Voimassa olevan kielilaki on vuodelta 2003.
— Ehkä vaatimukset voisivat joustaa, jos viranhakijalla ei ole suomalaista koulutustaustaa. Vaateet voisivat myös olla tehtäväkohtaisia, Lindström sanoo.
— Toisaalta tyydyttävä kielitaito ei vaadi ylivoimaisia ponnistuksia. Vuosien korkeakouluopintojen aikana sen voisi hankkia.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.