Täydellisen oikeakielisyyden tavoitteesta olisi päästävä kohti kielten iloista yhdistelyä, Malissa syntynyt kielitieteilijä toivoo
Suomessa "pakkoruotsista" saatetaan puhua tuskastuneena, mutta Ibrahima Cissélle kaksi kouluissa käytettävää virallista kieltä oli houkutin: syy hakeutua tutkijaksi Helsinkiin.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2022.

Kun Ibrahima Abdoul Hayou Cissé meni kouluun, hän joutui muuttamaan vieraaseen kylään. Cissén äidinkieli on fulani, mutta uudella paikkakunnalla puhuttiin neljää kieltä, joilla on fulanin tai toistensa kanssa yhtä vähän yhteistä kuin suomella ja ranskalla.

Sellainen on Malissa tavallista, mutta ei ongelma. Koulukaverit neuvoivat toisiaan, ja arjessa kielet menivät iloisesti sekaisin. Pian Cissé tuli enemmän tai vähemmän toimeen jokaisella paikallisella kielellä.

Koulussa kielten oppiminen oli paljon vaikeampaa.

— Ihmiset tuskailevat oppiakseen kieliä koulussa, mutta arjessa me opimme niitä helposti.

Sama ongelma näkyy kaikkialla maailmassa. Opettajat vahtaavat virheitä, teroittavat kielioppia ja varoittavat sekoittamasta kieliä. Cissén mielestä sellainen on turhaa.

— Ajatus siitä, että kieltä tulisi osata täydellisesti, tuli Länsi-Afrikkaan 1800-luvulla kolonialistisesta yksikielisyyden ideologiasta. Monikielisissä maissa on tavattu ajatella, että tärkeintä on tulla ymmärretyksi.

Siirtomaa-ajan jäänteet

Kankea kielenopetus ei ole ainoa ongelma, joka vaivaa Malin kouluja. 70 prosenttia opetuksesta annetaan ranskaksi, joka on siirtomaa-ajan jäänteenä maan eliitin kieli mutta jota vain 15 prosenttia ihmisistä osaa.

Cissén mielestä ranskalla on paikkansa Malin 60 kielen joukossa, mutta muut kielet pitäisi nostaa sen rinnalle.

— Viranomaisten ei pitäisi päättää, mitä kieltä ihmiset puhuvat. Hallinnon ja koulujen pitäisi mukautua siihen, mitä kieliä ihmiset puhuvat.

Suomessa on kaksi virallista kieltä, joita käytetään kouluissa. Se on yksi syy, minkä takia Cissé hakeutui Helsinkiin.

— Uskon, että me voisimme oppia suomalaisesta järjestelmästä, miten useita kieliä otetaan mukaan opetukseen.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.