Miten suomea opitaan? Äidinkielentunneilla päntätään sijamuotoja, mutta lopulta kaikki kouluopetus maantieteestä matematiikkaan koostuu kielestä. Suomalaisessa kielenopetuksessa painottuu edelleen herkästi oikeakielisyys.
— Kieli voi olla hyvää ja sillä voi tuottaa kiinnostavia ajatuksia, vaikka se ei olisi standardinmukaista, äidinkielenopettaja Katriina Rapatti sanoo.
Rapatti on opettanut yläkoulussa suomea toisena kielenä 1990-luvulta lähtien — lähes yhtä kauan kuin oppiaine on ollut olemassa. Hän myös tekee väitöskirjaa, täydennyskouluttaa opettajia ja kirjoittaa oppikirjoja.
Suomea toisena kielenä opiskelevat eli S2-oppilaat ovat laaja ryhmä. Mukana on vasta-alkajia, joilla ei ole yläkouluikäisenä välttämättä lainkaan koulutaustaa, mutta myös koko peruskoulunsa Suomessa käyneitä.
Rapatti haluaa, että nuoret oppivat yhteisön puhumaa rikasta kieltä. Kieli on ovi toimijuuteen.
— Oppilaiden on tärkeä omaksua tieteenalojen kieltä, joilla edistyä, menestyä ja käyttää valtaa yhteiskunnassa, opettaja pohtii.
Rapatin suurin huoli on yhteiskunnan eriytyminen ja oppilaiden eriarvoistuminen. Hän opettaa Vantaalla Lehtikuusen koulussa, jossa 65 prosenttia oppilaista opiskelee suomea toisena kielenä. Suomalaiset perheet tapaavat muuttaa pois, kun maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus alueella nousee.
Suomen oppiminen muuttuu vaikeaksi, jos sitä ei pääse puhumaan suomenkielisten kavereiden kanssa. Opettaja toivoo, että suomenkieliset perheet näkisivät monikielisten koulujen rikkauden: nuoret oppivat ymmärtämään erilaisia kulttuureja ja lähtökohtia.
Rapatti muistuttaa suomalaisten opettajien ammattitaidosta ja laadukkaasta opetuksesta.
— Suomalaisissa kouluissa asuu valtava asiantuntijuus. Tätä voisi hyödyntää myös tutkimuksessa paremmin.
9.4. vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Suomen tietokirjailijat ry. myönsi 28.1. äidinkielenopettaja Katriina Rapatille oppikirjapalkinnon.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/22.