Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2023.
Helsingin yliopiston kielididaktiikan apulaisprofessori Raili Hilden, onko hirveän noloa, jos sanoo vahingossa en hus tai jag ätade?
— Sillä ei ole mitään väliä, jos sanoo en hus. Ruotsissa on esimerkiksi englantiin verrattuna aika paljon kielioppia, mutta koulujemme opetussuunnitelmassa on ollut jo monta kymmentä vuotta se henki, että tärkeintä on uskaltaa puhua ja että tulee ymmärretyksi.
Mutta eikö esimerkiksi ylioppilaskokeessa saa pisteitä nimenomaan siitä, että kielioppi menee oikein eivätkä verbit taivu väärin?
— Ei! Tuo on menneen maailman ajatus. Ylioppilaskokeessa on niitäkin tehtäviä, joissa on joko oikea tai väärä vastaus, mutta esimerkiksi kirjoitustehtävissä tärkein arvostelukriteeri on se, että viesti menee perille.
— Eri taitotasoilla on eri verran tärkeää, miten oikein kirjoittaa. Virallisemmissa teksteissä virheettömyys on tärkeämpää kuin arkisessa kielenkäytössä.
Kuinka hyvin suomalaiset osaavat ruotsia?
— Uusin kansallinen ruotsin oppimistulosarviointi on vuodelta 2013. Siinä ei ollut mukana keskipitkää ruotsia. Uusi arviointi on työn alla. Mutta siltähän se vähän vaikuttaa, että enemmistöllä suomalaisista ruotsin osaaminen ei ole aina hirveän vakuuttavaa.
— Opetussuunnitelman mukaan keskipitkää ruotsia lukevien peruskoululaisten pitäisi selvitä alkeellisella kielitaidolla tavallisista arkitilanteista. Ylioppilaiden pitäisi uskaltaa jo ollakin Ruotsissa jonkin aikaa, mennä vaikka kesätöihin.
Haittaako se, jos suomalainen ei osaa ruotsia?
— Tutkimukset yksi toisensa perään todistavat, että elinkeinoelämässä tarvitaan ruotsin ja muiden eurooppalaisten kielten osaajia. Kaikki asiat eivät hoidu englanniksi.
— Olemmehan me viime aikoina taas huomanneet, että on se Ruotsi ihan kiva kaveri ja että sen kieltäkin voi olla mukava osata.
Onko suomalaisten ruotsin kielen taito heikentynyt viime vuosikymmeninä?
— Vanhempien oppimistulosarvioiden perusteella vaikuttaa, että se on heikentynyt jonkin verran. Taitotasoa tosin on vaikea verrata, koska ruotsin suorittaminen ylioppilaskokeessa on nykyään vapaaehtoista eikä kokelasjoukko ole siksi sama kuin aiemmin.
— Kielitaitoon vaikuttaa sekin, että into suorittaa ylioppilaskokeissa muita kieliä kuin englantia on hiipumassa.
Asiantuntijamme vastaavat mieltä askarruttaviin arjen ongelmiin. Mistä aiheesta toivoisit tutkijan punnitun näkemyksen? Ehdota: yliopisto-lehti@helsinki.fi
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.