Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2024.
Tiina Onikki-Rantajääskön lapsuudessa aikuiset juttelivat sukukokoontumisissa suomen lisäksi saksaksi, espanjaksi, ranskaksi ja englanniksi — ei ihme, että korva herkistyi kielille. Kun vielä ainekirjoitus ja lukeminen kiinnostivat ja ystäväkin innosti kielitieteen pariin, oli opintovalinta selvä: suomen kieli.
— Vasta yliopistossa lauseopin kursseilla ymmärsin, kuinka jännittävää kielioppi voi olla, Helsingin yliopiston suomen kielen professori kertoo.
Sittemmin hän on askaroinut paitsi paikallissijojen myös kielipolitiikan ja tieteen kielen parissa. Onikki-Rantajääskö johtaa Tieteen termipankkia, verkkopalvelua, joka julkaisee tietoa tutkimuksen sanastosta.
Mission impossble
Toissa vuonna oikeusministeriö nimitti hänet selvityshenkilöksi ottamaan selvää siitä, mikä suomen kielen tila on nyt. Nimityksen herättämiä tuntoja professori kuvailee kolmannella kotimaisella kielellä: mission impossible, mahdoton tehtävä.
— Tiesin jo aloittaessani, etten pysty tuottamaan tarkkaa kuvaa suomen asemasta. Tietoa on niin vähän. Emme esimerkiksi tiedä, miten paljon meillä on asiakaspalvelua suomeksi ja miten paljon englanniksi.
Onikki-Rantajääskö haastatteli 250 asiantuntijaa suomea toisena kielenä opettavista yritysten henkilöstöjohtajiin. Lopputulema oli, että suomen kielen tila on toistaiseksi hyvä, mutta kehitys voi kääntyä nopeasti huonoon suuntaan. Tarvitsemme aktiivisia toimia, jotta suomi säilyy edelleen kaikkien suomalaisten yhteisenä kielenä.
Suomeksi opiskelemiseen pitäisi olla mahdollisuus
Avainasemassa ovat korkeakoulut, Onikki-Rantajääskö korostaa.
— Tärkeä kysymys on, pystyvätkö korkeakouluista valmistuvat toimimaan asiantuntijatehtävissä myös suomeksi. Se ei ole itsestään selvää, vaikka äidinkieli olisi suomi.
Samoin ulkomailta Suomeen opiskelemaan tuleville pitää antaa mahdollisuus oppia suomea ja asettua osaksi yhteiskuntaa. Nyt moni suuntaa opintojen jälkeen takaisin kotiseudulle tai muille maille.
Professorin ratkaisu pulmiin olisi yliopistojen ja korkeakoulujen monikielisyys. Tiedettä ja opintoja pitää voida tehdä sekä englanniksi että suomeksi.
Selvitys: Suosituksia suomen kielen elinvoimaisuuden turvaamiseksi
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.