Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2022.
Amazonin alueen alkuperäiskansat elävät läheisessä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Myös heidän laulunsa ja tarinansa ammentavat siitä.
— Kieli ei ole erillinen, vaan yhteydessä ympäristöön ja kulttuuriin. Niiden kaikkien monimuotoisuutta kannattaa vaalia, sanoo apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen.
Virtanen on työskennellyt Brasilian alkuperäiskansojen parissa vuodesta 2003. Hän on tutkinut muun muassa alkuperäiskansojen nuoruutta ja johtajuutta sekä ihmisen ja ympäristön suhdetta.
Brasilian perustuslaki on tarjonnut alkuperäiskansojen kulttuuriselle tiedolle suojaa vasta 1980-luvun lopulta. Monet ovat menettäneet äidinkielensä ja joutuneet puhumaan pelkästään portugalia.
Apurinã-kansan jäseniä on noin 10 000, mutta vain 30 prosenttia heistä puhuu omaa kieltään. Kansa elää noin kahdessakymmenessä reservaatissa Purus-joen varrella. Syrjäisemmissä reservaateissa kieli on säilynyt paremmin kuin niissä, joita halkoo valtatie.
Apurinã-kieli sai hiljattain oppikirjat, joiden tekemistä Virtanen veti yhdessä kielitieteilijä Sidney Facundesin kanssa. Alkuperäiskansan johtajat pyysivät tutkijoiden tukea kielensä vahvistamiseen. Tutkijat järjestivät vuosien ajan työpajoja apurinã-kansan reservaateissa. Niiden pohjalta syntyivät oppikirjat.
— Kuuntelimme lapsia, aikuisia, vanhempia, johtajia. Työpajoihin osallistui kymmeniä apurinã-kielen opettajia.
Toinen kirjoista on aapinen, jonka avulla voi opetella kirjoittamaan, toinen taas keskustelukirja. Suuren osan oppikirjojen sisällöstä tuottivat alkuperäiskansan edustajat itse. He kirjoittivat tekstejä ja kuvittivat kirjat taiteellaan.
Apurinã-kielessä on eri murteita. Nämä haluttiin kaikki mukaan oppikirjoihin. Siksi tarjolla on sanoista eri muotoja ja asuja.
— Mietin, miten kieltä voidaan oppia ja opettaa paremmin. Keskeinen oppi on ollut sitoa opetus opettajan oman alueen perinteisiin, kasvillisuuteen ja eläimiin.
Kielen elvyttäminen vaatisi toimia myös Brasilian valtiolta.
— Monissa kunnissa apurinã-kieltä ei hyväksytä lukujärjestykseen ollenkaan. Sinne tarvittaisiin tilaa sekä oman kielen että kulttuurisen tiedon tunneille.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.