Aku Ankka -lehti on ollut useammalle sukupolvelle viikoittainen mieluisa lukuhetki ja myös lukutaidon kehittäjä. Päätoimittaja Aki Hyypän rooli lehden monipuolisen, älykkään ja humoristisen kielen ylläpitämisessä on merkittävä. Lukijat tuntevat esimerkiksi alkusoinnut, riimittelyt ja nimiväännökset.
Uusi Akkari lähtee painoon joka viikko, ja siihen valitaan mahdollisimman hyvät sarjakuvat joko tarinat tuottavan Egmont-kustantamon valikoimista tai muiden maiden sisarlehtien arkistoista. Toimittajat editoivat tekstit yhteistyössä. Vakinaisia toimittajia on kolme, free-editoreita kolme ja free-kääntäjiä tusinan verran.
Hyypän työhön kuuluu lisäksi kustannusohjelman suunnittelutehtäviä. Tavoitteena on mahdollisimman hauska, monipuolinen ja virheetön sarjis.
Valinta Vuoden alumniksi ilahduttaa päätoimittajaa kovasti.
– Se on suuri kunnia. Ja myös erinomainen valinta! Hyyppä sanoo ja hymyilee.
Gradu kasaan viime hetkillä
Lukiossa Aki Hyyppä aikoi insinööriksi, mutta suomen kielen oppiaineen esittely yliopiston infotilaisuudessa pani suunnitelmat uusiksi.
– Tajusin sen olevan ainoa oikea paikka minulle. Opintoni räjähtivät sittemmin moneen suuntaan: suomen kielen lisäksi opiskelin esimerkiksi uskontotiedettä, folkloristiikkaa, teatteritiedettä, kirjallisuutta ja erityisesti semiotiikkaa.
Erasmus-vaihdossa Belgiassa hankittu hollannin taito ei ollut järjestelmällistä urasuunnittelua vaan mielenkiintoa, ja sillä Hyyppä erottautui edukseen hakiessaan joitakin vuosia myöhemmin Aku Ankan toimitukseen.
Opinnot jäivät ankkojen jalkoihin, kunnes opintojen uhkaava vanheneminen herätti rutistamaan puuttuvan gradun.
– Sain kannustusta niin kotoa kuin yliopistoltakin. Vanhoja haudasta kömpijöitä autettiin todella hyvin. Gradu Aku Ankan huumorin kielellisistä keinoista syntyi lopulta yllättävänkin helposti, vaikka korona pani arjen uusiksi. Tietysti tunsin aiheeni, olen tekstintekemisen ammattilainen, ja elämänkokemustakin on ehtinyt kertyä.
Lukuharrastus määrittää tulevaisuutta
Työssään kielen kiillottajana Hyyppä vaalii vanhaa perintöä, ja tiimissään hänellä on fennisti- ja filologitaustaisia kielen käsityöläisiä.
Aku Ankan ensimmäisenä päätoimittajana aloitti vuonna 1951 Sirkka Ruotsalainen, joka Helsingin Sanomista lastenlehteen päädyttyään sisuuntui tekemään niin laadukasta jälkeä kuin mahdollista.
– Akkarin kielen pinta on lapsille sopivaa, mutta syvemmällä on koukkuja ja kätkettyjä merkityksiä, aikuisille tunnistettavia kielen elementtejä. Ne kirjoitetaan siten, etteivät ne häiritse lukevaa lasta mutta ilahduttavat ne huomaavaa aikuista, Hyyppä kuvailee.
Hyypällä on enemmänkin tuntumaa lasten ja nuorten lukuharrastukseen. Hän käy toisinaan kouluissa puhumassa lukemisesta ja tietysti Aku Ankasta. Vuonna 2020 hän toimi lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon raadissa.
Lasten ja nuorten lukuharrastuksen kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii Hyypän mukaan kamppailua ja rajojen asettamista. Esimerkiksi pelaaminen vie paljon nuorten aikaa.
– Se huolestuttaa, jos pelit syövät lukemisen lisäksi myös leikin, ulkoilun ja urheilun. Itsekin jämähdin kiireisemmässä elämänvaiheessa kirjan sijasta telkkarin ääreen. Ryhtiliike auttoi palauttamaan lukemisen peruskunnon ja pääsemään taas vauhtiin.
Vaikka kaikki nuoret tuntevat Akkarin, osalle sekin on liian pitkäjänteistä luettavaa.
– Ne, jotka harrastavat lukemista, määrittelevät tulevaisuudessa niiden harrastukset, jotka eivät lue. He päättävät, mitä pelejä suunnitellaan ja koodataan, mitä sarjoja ja elokuvia tuotetaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä panostaa lukemiseen.
Kokemus ja tutkittu tieto ratkaisevat
Aki Hyypälle humanismi merkitsee kiinnostusta ihmisestä ja ihmisen toiminnasta, kulttuurista ja historiasta, siitä miten ihminen tulkitsee maailmaa ja kommunikoi. Koulutustaan hän kiittää kyvystä analysoida omaa ja muiden tekemistä.
Hyyppä kertoo kouliutuneensa johtajaksi omalla alallaan samaan tapaan kuin kulttuurilaitosten ja yliopistojen johto.
– Olen ehtinyt tehdä Aku Ankassa kaikkea, mitä lehden toimitustyöhön kuuluu. Siksi tiedän myös tarkalleen, mitä pitää tehdä. Pörssiyhtiöihin taas palkataan ammattijohtajia, joilla ei välttämättä ole ymmärrystä työn substanssista tai toiminnasta. Silloin voi syntyä konflikteja.
Mitä paremmin humanistiasiantuntija pohjaa väitteensä järkiargumentteihin ja tutkittuun tietoon, sitä paremmin hän pystyy perustelemaan päätöksensä ja puolustamaan esimerkiksi resurssitarpeita.
Ura voi löytyä harhailemalla
Helsingin yliopiston alumnina Aki Hyyppä haluaa olla paitsi lukemisen ilon sanansaattaja myös esimerkki siitä, miten humanisti voi löytää paikkansa maailmassa.
– Opiskelu ja tiedonhaku aiheesta, joka sillä hetkellä saattaa tuntua tarpeettomalta tai päämäärättömältä, voi olla ratkaisevaa. Päätymiseni Aku Ankkaan oli harhailun ja sattuman summa, ja lopulta kaikki meni niin kuin piti. Tärkeintä on hankkia tietotaitoa. On suuri sääli, ettei opiskelijoilla enää ole samanlaista akateemista vapautta pomppia opinnoissaan monipuolisesti sinne tänne.
Kohta tulee täyteen 22 vuotta samassa työpaikassa tekemässä sarjakuvia lukevalle kansalle, ja silti Hyyppä tulee aina hyvällä mielellä töihin.
– Akkari tuo iloa ja kannustaa lukemaan, kehittämään itseään, avartamaan näkemyksiään ja parantamaan maailmaa. Joku pääsee pakenemaan arkea Aku-annokseensa. Ja samalla sarjakuva on myös porras monipuolisempaan lukemiseen.