Helsingin yliopiston ensimmäinen Kiinan tutkimuksen professori nauttii pätevien ihmisten seurasta.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä Y/02/16.

— Olen nyt kotona, Julie Yu-Wen Chen vakuuttaa.

Toistaiseksi työhuone Unioninkadun Topeliassa on tyhjänpuoleinen, onhan muutosta Suomeen vasta muutama päivä. Ehkä hän viittaa kodilla laajemminkin yliopistoon ja talvisen hämärään Helsinkiin, jota hän pitää “uutena jännittävänä kokemuksena”. Chen aloitti tammikuussa Helsingin yliopiston ensimmäisenä Kiinan tutkimuksen professorina.

Taiwanilaiselle Chenille kulttuurishokit eivät tule yllätyksinä, jos tulevat ollenkaan. Hän siirtyi Suomeen tšekkiläisestä yliopistosta. Sitä ennen Chen on työskennellyt tutkijana tai professorina Taiwanin lisäksi muun muassa Saksassa, Singaporessa, Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Kazakstanissa. Kazakstanin ilmasto karaisi Chenin myös Suomen talveen — ja opetti paljon lisää Chenin aiemmin tutkimista uiguurivähemmistöistä.

— Niin sanottu äidinkieleni on Kiinan yleiskieli eli mandariinikiina, koska äitini taiwanilaismurretta oli vielä 1980-luvulla kouluissa rangaistavaa puhua. Puhun perinteistä kiinaa. Kiinassa käytetään sen pelkistettyä versiota, professori kertoo.

TAIWAN JA KIINA / Yhteiskuntatieteilijä Chen on julkaissut useita tutkimuksia Kiinan etnisistä ja kielellisistä vähemmistöistä. Hän myös päätoimittaa kahta merkittävää kriittisen Kiina-tutkimuksen akateemista julkaisua. Siitä huolimatta Chen sai professuurin lisäksi johdettavakseen Helsingissä Kiinan rahoittaman Konfutse-instituutin. Chen näkee instituutin johtajuuden mahdollisuutena maiden välisen kuilun ylittämiseen.

Chen tietää liiankin hyvin synnyinsaarensa ja Kiinan väliset konfliktit. Hän tunnistaa ja tunnustaa Kiinan merkityksen niin taloudellisena, kulttuurisena kuin poliittisenakin suurvaltana.

— Kiinan kielen ja kulttuurin tuntemuksesta tulee väistämättä olennainen taito maailmanlaajuisesti. Näen sen positiivisena asiana.

Chen on pitänyt itseään jonkinlaisena nomadina, tosin hänen määränpäänsä on aina valittu huolella ja suurimman mielenkiinnon kautta.

— Olen vaeltaja kiinnostavien yliopistojen pätkätöissä. Helsingin yliopiston professuuri on ensimmäinen pysyvämpi työpaikkani.

Hiljattain Chen on tutkinut kiinalaista kyberavaruutta ja sen rajoituksia vähemmistöjen näkökulmasta. Hän on myös luonut Helsingissä Facebookiin uuden visuaalisointia ja karttoja käyttävän sivuston. Digitaalista osaamista pidettiinkin yhtenä kriteerinä, kun uusi professori seulottiin hakijoiden joukosta.

YHTEISKUNTATIETEIDEN ARVO / Kiina on puhutuin kieli maailmassa, ja maan väestömäärä ylittää käsityskyvyn rajat. Mitä siis tarkoitetaan Kiinan tutkimuksella oppiaineena?

— Sitä alan tutkijat pohtivat ympäri maailmaa. Tutkimusala kattaa valtavan alueen: maan kielen, kulttuurin, historian, politiikan ja talouden, Chen sanoo.

Mitä oppiaineen alueista tulisi painottaa?

— Meidän tulisi auttaa seuraavaa tutkijasukupolvea tajuamaan heidän opiskelemansa Kiina-tiedon yhteiskuntatieteellinen merkitys. Kielitaito ja kulttuurintuntemus eivät riitä.

Chenin mukaan sosiaalitieteet ovat vahvistumassa maailmalla, ja niiden merkitys pitää Suomessakin nostaa esiin osana Kiinan tutkimusta. Professoria kiinnostaa myös luonnontieteiden yhdistäminen yhteiskuntatieteisiin.

— Nuoria kannattaa jo valmentaa tähän seuraavaan suureen trendiin. Huomasin ilokseni Helsingin yliopiston työhaastattelujen aikana, että täkäläiset opiskelijat ovat todella älykkäitä ja kunnianhimoisia, Chen sanoo.

Chen ei ole kiinan kielen opettaja — siihen yliopistolta löytyy jo pätevää väkeä. Hänen alaisuudessaan hekin saavat mahdollisuuden oppia uutta opetettavaa.

— Monitieteisyyttä yhä vierastetaan. Siksi meidän pitää rohkeasti puolustaa sen henkeä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että klassisesta kielen, kirjallisuuden ja historian opetuksesta tai tutkimuksesta pitäisi luopua.

SAARELTA MAAILMAAN / Chen kertoo olevansa nuorena unelmoija, josta tuli sittemmin tekijä. Nyt hän on toteuttanut jo vuosia sitten tekemänsä johtopäätöksen:

— Maailma ei ole saari. Minun pitää mennä tutkimaan koko maailmaa.

Yliopistomaailmaa pidetään joskus sulkeutuneena. Monissa maissa akateemista työtä tehnyt Chen ei anna sen häiritä. Hänestä parasta kaikista kokemuksista ovat olleet aina uudet kiinnostavat ihmiset.

— Joka maassa pitää opetella aina erilaiset käytöstavat. Yliopistomaailmassa nautin valtavasti siitä, että ympärilläni on itseäni pätevämmiltä ja tietävämmiltä vaikuttavia ihmisiä, Chen vakuuttaa.

Professori toivoo voivansa opettaa suomalaisille opiskelijoilleen pelottomuutta ja uteliaisuutta. Nuorten ei tarvitse miettiä sitä, mitä eivät vielä osaa. He oppivat sen myöhemmin. He voivat suhtautua avarin mielin tulevaan ja antaa paljon omasta energiastaan.

— Haaveeni täyttyy, kun saan täällä ensimmäiset Kiinan tutkimuksen jatko-opiskelijani kannustettua tutkimaan Kiinaa ja sen olosuhteita yhteiskuntatieteellisesti, ehkä luonnontieteetkin huomioiden, Chen tuumii.

UTELIAAT JA INNOKKAAT / Kiinan tutkimus oppiaineena kuuluu Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan maailman kulttuurien laitokseen.

Tutkimusalan haasteena professori Chen pitää sitä, että perinteiset sinologit ja yhteiskuntatieteilijät eivät ole vielä löytäneet keskinäistä kunnioitusta. Se kun on monitieteisyyden elinehto. Kyse voi tosin olla muustakin, vaikkapa tutkijan hartaasta uppoutumisesta omaan erikoisalaansa.

— En voi muuttaa muita yliopistoja, mutta tulen pitämään huolen siitä, että Helsingin yliopistossa tällaisia henkisiä esteitä ei ole. Jos opiskelijoissa herää uteliaisuus, he voivat keksiä vaikka minkälaisia uusia rajojenylityksiä.

Julie Yu-Wen Chenin mielestä hyvä pedagogi voi sytyttää toisessa ihmisessä innon — tutkimukseen taikka uravalintaan.

SUOMI-KUVA / Chen muistuttaa, että manner-Kiinan demokratiakehitys on Taiwanista kotoisin. Kyse ei kuitenkaan ole kotiin päin vetämisestä eikä kotisaaren ikävöinnistä. Hän asettuu sinne, minne tulee töihin, ja nyt Helsinki vaikuttaa hyvin inspiroivalta uudelta alulta.

Professorilla on tapana tarkastella uusia asuinpaikkojaan persoonina, jonkinlaisina ihmishahmoina. Hän on autuaan tietämätön alkuvuodesta käydystä suomalaisesta mediakeskustelusta, jossa pohdittiin miesten asemaa parisuhteessa. Siksi hän voi todeta iloisesti, että Suomi näyttää “vakavalta varakkaalta keski-ikäiseltä mieheltä”.

— Se voi vaikuttaa ulospäin kylmältä, mutta sydämessään se on mukava, vilpitön ja halukas sitoutumaan ja tekemään päätöksiä, joille elämä perustuu. Luulen jo nyt, että voisin omassa elämässäni mennä naimisiin sellaisen miehen kanssa. //

Kiinan tutkimuksen professori Julie Yu-Wen Chen pitää kaikille avoimen tervetuliaisluentonsa 25.5. yliopiston päärakennuksessa. Samana päivänä luennoivat myös muut Helsingin yliopiston uudet professorit.

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri