Talvisota erityistapauksena

Jussi Syrjälä arvioi professori Kimmo Rentolan teoksen Stalin ja Suomen kohtalo. Kirja voitti Lauri Jäntin palkinnon 25.1.2017.

Professori Kimmo Rentola kuvaa kirjassaan historian kohtalokkaita vaiheita, joissa oli kyse Suomen olemassaolosta ja kansalaisten elämästä ja kuolemasta. Stalin päätti aloittaa talvisodan ja lopettaa sen. Hän päätti jatkosodan rauhasta 1944 ja päätyi 1948 lopulta painamaan jarrua kansandemokratian tiellä. Taitavasti rajattu tutkimus perustuu laajaan lähdeaineistoon, jonka pohjalta Rentola tarkentaa kuvaa Neuvostoliiton politiikasta.

Sujuvasti etenevässä esityksessään Rentola kytkee Neuvostoliiton politiikan laajempiin kansainvälisiin yhteyksiin. Päättäessään hyökkäyksestä Suomeen Stalin luotti Saksan pysymiseen neutraalina eikä uskonut länsivaltojen voivan tehdä paljoakaan. Talvisodan pitkittyessä länsivaltojen intervention uhka oli osaltaan taivuttamassa Stalinia rauhaan Helsingin hallituksen kanssa. Suomen johto valitsi länsivaltojen avuntarjouksen sijaan selviytymisen, kun se optio oli oman kansan sitkeällä taistelulla ansaittu. Neuvostoliiton voitto jäi vajaaksi. Talvisota teki Suomesta erikoistapauksen.

Kesällä 1944 Stalinille syntyi tarve osoittaa malttia Suomen suunnalla, kun Neuvostoliiton suhteet britteihin tulehtuivat Puolan kysymyksen vuoksi ja vaikutus ulottui myös Yhdysvaltoihin. Suomen murtamiseen olisi tarvittu myös lisää voimaa. Rentola listaa kolme tekijää, jotka vaikuttivat Suomen selviytymiseen jatkosodasta ilman romahdusta ja miehitystä. Suomi oli maantieteellisesti sivussa ja onnistui irtautumaan sodasta oikeaan aikaan. Kolmas tekijä oli yhä vahvasti vaikuttanut talvisodan kokemus suomalaisista. Stalin hamusi enemmänkin, mutta tyytyi lopulta siihen, mitä tilanteen kehitys ja käytettävissä olleet resurssit sallivat. 

Rentola päättelee, että tälläkin tuloksella Stalin uskoi saaneensa Suomen kontrolliin. Vastaavasti 1948 kommunistien valtaannousu Suomessa olisi vaatinut Neuvostoliiton suurimittaisen sotilaallisen tuen. Moskovan ensisijaisena tavoitteena ollut sotilassopimus riitti Stalinille. Suomesta ei tullut kansandemokratia.

Arvio on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/10/16.

Lauri Jäntin palkinnon perustelut.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.

 

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri