Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja, professori Jaakko Leino on huolissaan julkisten palvelujen kielivalinnoista.
— Palvelujen siirtämistä verkkoon ei aina pohdita äidinkielen ja ymmärrettävyyden näkökulmasta. Selkokielen tarvitsijoita on Suomessa 750 000.
Myös yritysten palveluiden kieli puhuttaa. Omalle pankille suomeksi lähetettyyn kirjeeseen voi tulla vastaus englanniksi Puolan Łódźista, ja useiden helsinkiläisravintoloiden listat ja tarjoilijat ovat englanninkielisiä.
Englanti valtaa alaa yliopistoissa
Palvelujen ohella suomen ja ruotsin kielen asema heikkenee koulutuksen ja tieteen kielenä, ja englanti valtaa alaa yliopistoissa. Virossa ja monissa Keski-Euroopan maissa äidinkielen opetukseen satsataan paljon enemmän kuin Suomessa.
— Suomi ja ruotsi ovat monella tavalla etuoikeutettuja kieliä maailmassa, mutta käyttöalojen kapeneminen merkitsee uhkaa kansallisille kielillemme, Leino arvioi.
Miten kieli tapetaan? Asenteillamme ja toiminnallamme, esimerkiksi antamalla koulutusta yhä enemmän vieraalla kielellä.
— Suurin uhka äidinkieltä kohtaan tulee suomalaisilta itseltään. Kieli ei anna anteeksi niille, jotka eivät tiedä, mitä tekevät, Leino toteaa.
Suomen kielen lautakunta vaatiikin Suomeen uutta kielipoliittista ohjelmaa. Tutkijat haastavat päättäjät keskustelemaan kansalliskielten tulevaisuudesta.
Kotimaisten kielten keskuksen Runebergin päivän Kieliaamiaisella 5.2. pohdittiin keinoja puolustaa suomen ja ruotsin asemaa.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/02/19.