Suomessa verkkokeskustelu on vapaata – vihapuhekin kukoistaa

Reeta Pöyhtäri on tutkinut, kuinka vihapuhe jäädyttää julkista keskustelua. Ongelma on vakava, eikä mielipiteenilmaisuja pidä nimetä vihapuheeksi kevein perustein.

Maahanmuutto, monikulttuurisuus, ruotsin kieli, uskonto, terveys, ravinto. Näistä aiheista julkisesti puhuva saa varautua hyvin aggressiiviseen palautteeseen.

Viestintätutkija Reeta Pöyhtäri Tampereen yliopistolta on tutkinut tällaisen hyökkäävän palautteen saajien kokemuksia. Hän puhuu aiheesta tänään torstaina Helsingin yliopiston ilmaisunvapautta käsittelevässä konferenssissa.

–  Asiasta ihmiset ovat valmiit ottamaan hyvinkin monenlaista palautetta, Pöyhtäri sanoo, mutta asiatonta henkilökohtaista haukkumista ja väkivaltaisia uhkauksia ei ymmärretä.

Vihapuheella on myös julkista keskustelua jäädyttävä vaikutus.

– Toimittajat ovat huomanneet, että esimerkiksi television maahanmuuttokeskusteluun ei helposti löydy haastateltavia. Ihmiset miettivät tarkkaan, tulevatko kasvoillaan televisioon.

Vaiennetun uhrin asenne

Vihapuheesta on keskusteltu Suomessa paljon. Pöyhtäri varoittaa termin venyvästä käytöstä.

– Ihmisen voi leimata vihapuhujaksi, jotta hänet saisi vaiennettua. Toisaalta vihapuhujat tarkoitushakuisesti asettuvat keskustelussa vaiennetun uhrin asemaan – sen lisäksi että itse leimaavat vastapuoltaan. Verkkokeskustelu meneekin usein osoitteluksi, jossa syytellään keskustelijoita suvaitsevaistoksi tai vihapuhujiksi.

– En usko, että vihapuhe kokonaan katoaa. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat sitä tuottaa, ja aina löytyy paikkoja, jossa sitä pystytään tuottamaan.

Ruotsalaiset ja britit ovat tiukempia

Suomalaislehtien verkkosivujen keskusteluja on alettu viime vuosina moderoida entistä tiukemmin, Pöyhtäri arvioi. Silti meno on täällä kansainvälisesti katsoen vapaata. Hän on äskettäin vertaillut Suomen käytäntöjä Ruotsiin, Englantiin ja Hollantiin. Niissä vedetään tiukempaa linjaa.

– Itselleni on välittynyt käsitys, että suomalaiset moderoijat ovat sallivia ja avarakatseisia.

– Monet lehdet eivät kuitenkaan avaa kaikkia uutisia keskustelulle. Saatetaan avata vaikkapa vain viisi tai kuusi keskustelua päivässä.

Oikeustieteellisen tiedekunnan viestintä- ja informaatio-oikeuden oppiaineen järjestämä Conference on Freedom of Expression 8.–9.5. Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Pääpuhujat luennoivat muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen viimeaikaisista sananvapausratkaisuista ja median itsesääntelystä eri maissa.

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri