Toista maailmansotaa edeltävä japanilaistyylinen sävellys oli monipuolisempaa ja monimutkaisempaa kuin tähän asti on ymmärretty. Jopa moderneja eurooppalaisia sävellystekniikoita sovellettiin japanilaisena ilmaisuna, vaikka tämän on usein väitetty alkaneen vasta sodan jälkeen.

Länsimaisen modernismin ja japanilaisen perinteen risteyskohta

Japanilaisen musiikin ”japanilaisuus” on kiinnostanut säveltäjiä ja yleisöjä niin länsimaissa kuin Japanissakin pitkään. Tutkija Lasse Lehtosen väitöskirja avaa kysymystä 1930-luvun japanilaisten säveltäjien alkuperäisten japaninkielisten kirjoitusten ja musiikkiteosten kautta.

– 1930-luvun Japani on juuri tässä mielessä kiinnostava tutkimuskohde: se oli monimutkainen ja ristiriitainen yhteiskunta, jossa länsimainen modernismi ja japanilainen perinne elivät päällekkäin, osittain konfliktissa ja osittain synteesissä, Lehtonen kuvaa.

Tämä näkyy myös tuona aikana nousseessa nationalismissa ja lopulta Japanin osallisuudessa toiseen maailmansotaan. Ajanjaksoa onkin tutkittu aiemmin paljon yhteiskunnan, kulttuurin ja monien taiteenlajien näkökulmasta tämän kokonaisuuden ymmärtämiseksi, mutta musiikki on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle.

 

Säveltäjäryhmä keskiössä

Tutkimus keskittyy japanilaistyylisen sävellyksen suunnannäyttäjänä pidettyyn, vuosina 1930–1940 toimineeseen säveltäjäryhmä Shinkō sakkyokuka renmeihin (Nousevien säveltäjien yhdistys) ja sen perustajajäseniin. Modernia ilmaisua painottava ryhmä oli huomattava: se järjesti useita nykymusiikin esityksiä sekä teki tunnetuksi nuoria säveltäjiä ja säveltäjän ammattia Japanissa.

Erityisen tunnettuja ryhmän säveltäjät – esimerkiksi Shūkichi Mitsukuri, Yasuji Kiyose, Kunihiko Hashimoto ja Yoritsune Matsudaira – ovat siitä, että he ensimmäisten joukossa hyödynsivät ilmaisussaan vaikutteita perinteisestä japanilaisesta musiikista. Myöhemmin ryhmästä kasvoi Japanin suurin säveltäjäyhdistys ja International Society for Contemporary Musicin Japanin jaos. Sellaisenaan se on nykyisen Japan Society for Contemporary Musicin edeltäjä. Japanilaistyylisellä sävellyksellä tarkoitetaankin nimenomaan musiikkia, joka ottaa vaikutteita perinteisesti japanilaisesta musiikista ja kulttuurista.

 

Identiteetti kansainvälisessä kontekstissa

– Japanilaistyylinen sävellys näyttäytyy säveltäjien kirjoituksissa ja musiikkiteoksissa japanilaisen identiteetin etsimisenä ja luomisena kansainvälisessä kontekstissa, Lasse Lehtonen kertoo.

Tässä mielessä japanilaistyylinen sävellys on oman aikakautensa peili. Aikakauden musiikkiteokset heijastavat myös yhteiskunnan ristiriitoja ja kehityskulkuja. Lehtosen mukaan syyt hyödyntää perinteisiä vaikutteita vaihtelivat säveltäjien kesken esimerkiksi vanhan kulttuurin ideologisesta painotuksesta keinoihin, jolla luotiin modernistista ilmaisua. Näiden vaikutteiden ymmärtämiseksi onkin tärkeää tutkia säveltäjien kirjoituksia musiikin lisäksi.

– Yasuji Kiyose painotti perinteiden tärkeyttä pohjaamalla sävellyksensä perinteisen musiikin käytäntöihin kuten sävelasteikkoihin. Kunihiko Hashimoto taas piti Japania jo pysyvästi muuttuneena ja jazzia "kaupunkilaisten kansanlauluina". Hän hyödynsi perinteisestä japanilaisesta musiikista ottamiaan vaikutteita modernistisena ilmaisuna, jota pidettiin 1930-luvun Japanissa avantgardena.

Vasta 1930-luvun lopussa japanilaistyylinen sävellys yleistyi siten, että sitä alettiin hyödyntää myös valtion nationalismissa. Japanilaistyylinen sävellys ei siis alun perin ollut nationalistista, vaikka joskus niin on väitetty.

*

FM Lasse Lehtonen väittelee 20.4.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ""March from the Age of Imitation to the Age of Creation:" Musical Representations of Japan in the Work and Thought of Shink? Sakkyokuka Renmei, 1930–1940". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus (uusi puoli), luentosali 12, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Professor Emeritus Bonnie Wade, University of California, Berkeley, ja kustoksena on professori Kai Lassfolk. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Lasse Lehtonen
lasse.a.lehtonen@helsinki.fi