Kansat ympäri maailman tapaavat perustaa identiteettinsä sotiin ja taisteluihin. Tutkija Tuomas Teporan mukaan suomalaisuuden suhde sotiin on harras, mutta ei erikoisen erityislaatuinen. Kuuntele Yliopisto-lehden suomalaisuus-podcast.

Suomen 100-vuotis­juhlat huipentuvat itsenäisyyspäivään. Enemmän kuin vuotta 1917 taidetaan kuitenkin muistella vajaan 80 vuoden takaisia tapahtumia.

— Syy on ilmeinen, koska on vaikea juhlistaa kansalaisia jakanutta väkivaltaa. Suomalaisuuden muistamiskulttuurissa toinen maailmansota on aivan keskeinen, siitä on löydetty yhdistävä tarina, joka on toki säröisä sekin, sanoo dosentti Tuomas Tepora

Teporan mukaan sisällissotakin nähdään usein talvisodan kansaa yhdistävän suodattimen kautta. Ylipäätään sodan muistaminen on kuitenkin tyypillistä muillekin kansakunnille. Suomessa tavataan ajatella, että suhteemme menneisiin taisteluihin ovat poikkeuksellisia tai erityisiä.

— Sisällissodasta on kauan ja sen haavat eivät sinänsä ole enää auki, mutta se on edelleen särö ja kulttuurinen trauma. Viimevuotinen juhlarahakohu osoitti, kuinka aiheesta on sekä vahvoja, spontaaneja tunteita että vaikea puhua. 

Teporan tuoreimmat tutkimukset ovat keskittyneet C. G. E. Mannerheimiin, tarkemmin myytteihin Mannerheimin ympärillä. Eikö aiheesta ole sanottu kaikkea?

— Itse asiassa myyttiä tai Mannerheimin ympärille rakentuneita henkilökultteja ei ole liiemmin tutkittu. Usein tietokirjoissa halutaan murskata myyttejä, mutta minun lähtökohtani on oikeastaan ihan päinvastainen. En yritä löytää todellista henkilöä, vaan nimenomaan myyttejä ja pohdin, mitä ne kertovat myyttien rakentajista ja kulttuurista. 

Myytti ei ole todellisuuden vastakohta, Tepora arvioi, vaan tapa, jolla Mannerheim ymmärretään ja kerrotaan uudestaan historian murroskohdissa. 

Tutkimus etsii aina uusia näkökulmia, ja myös suomalaisuuden peruspilareita sopii tutkia eri näkökulmista. Teporan mukaan sodat eivät ole tabuja, ja Suomessa voidaan keskustella niihin liittyvistä asioista avoimesti. 

— Tänä ja ensi vuonna voisi erityisesti muistaa myös sitä, kuinka hyvin Suomi selvisi sisällissodasta. Äärioikeisto onnistuttiin sulkemaan sivuun ja tänne syntyi vakaa tasavalta.

(Juttua editoitu 11.12.2017 kello 10.35. Kuva vaihdettu.)

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/09/17.

Kuuntele myös Tuomas Teporan haastattelu-podcast. Jos soitin ei toimi, käytä tätä linkkiä.

 

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.