Professori Volker Heyd: Miten pieni Jamna-kansa muutti Euroopan 5000 vuotta sitten?

19.11.2018
Jamna-kansan saapuminen mullisti pronssikauden Euroopan. Mutta keitä olivat jamnat?

Viisituhatta vuotta sitten nykyisen Euroopan alueelle saapui idästä uutta väkeä. Heidät on nimetty käyttämänsä hautaustavan venäjänkielisen nimen mukaan jamna-kansaksi. Muuttoaalto tuskin oli kooltaan suuren suuri – luultavasti vain muutamia kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Se muutti kuitenkin koko maanosan, kertoo Helsingin yliopiston uusi arkeologian professori Volker Heyd.

On jamnojen ansiota, että eurooppalaiset ovat keskimäärin maailman pisimpiä ihmisiä.

— Euroopan kieliperinnössä ja sukukäsityksessä näkyy jamnojen vaikutus vuosituhansien takaa. He vaikuttivat myös ruokavalioon ja jopa genetiikkaan – on jamnojen ansiota, että eurooppalaiset ovat keskimäärin maailman pisimpiä ihmisiä.

Miten tämän kokoinen joukko saattoi muuttaa maanosan, jossa kuitenkin oli jo noin seitsemän miljoonaa ihmistä?

— Sepä se kysymys onkin, Heyd vastaa.

Hän on yrittänyt selvittää asiaa jo yli kymmenen vuotta.

Viidentuhannen vuoden takaa ei ole kirjoitettuja lähteitä. Niinpä Heydin tutkimusryhmä lähestyy aihetta kaikista mahdollisista suunnista: arkeologisin kaivauksin, bio- ja ympäristötieteiden sekä lingvistiikan näkökulmista.

Menetelmät ovat moderneja. Esimerkiksi kadonneiden hautakumpujen jäänteitä etsitään kaikuluotaamalla hehtaareittain peltoalaa magnetometreillä, lasereilla ja tutkilla.

Heyd esittelee työhuoneessaan haudoista löydettyjä tuhansia vuosia vanhoja hampaita. Niistä on otettu geeninäytteet, joita analysoimalla voidaan tarkastella haudattujen perimää, muun muassa heidän pituuttaan. Hampaissa olevista strontiumin ja hapen isotoopeista voidaan päätellä alueita, joilla he ovat eläessään liikkuneet. Toiset isotoopit puolestaan kertovat ruokavaliosta.

Mukana analyysissa on jopa ilmastotiede, jonka avulla pyritään selvittämään, johtuiko jamnojen saapuminen Eurooppaan ehkä ilmaston lämpenemisestä tai kuivuudesta.

Paljon onkin saatu selville. Jamnoilla oli esimerkiksi karjaa, joka toi tervetullutta vaihtelua eurooppalaisten lähinnä viljasta koostuneeseen ruokavalioon. Toisaalta jamnojen tulon aikaan heitä edeltäneitä eurooppalaisia myös kuoli joukoittain.

— Emme tiedä, johtuiko tämä laajoista väkivaltaisuuksista vai ehkä esimerkiksi taudeista, joita muuttajat toivat mukanaan.

Toisaalta on selvää näyttöä, että jamnat ja Euroopan varhaisemmat asukkaat myös lisääntyivät keskenään.

Jamnojen lisäksi Heyd on kiinnostunut myös Koillis-Euroopan neoliittisen kauden ja pronssikauden tapahtumista laajemminkin. Hänen toinen tutkimusaiheensa koskee erityisesti nykyisten Pohjoismaiden alueen asuttamista.

— Meillä on tässäkin käytössä samantyyppinen, monitieteinen lähestymistapa. Pyrimme selvittämään täällä asuneiden ihmisten liikkeitä ja kulttuuria 3000–6000 vuotta sitten.