Miten me ymmärrämme puhetta?

Emeritaprofessori Anna Mauranen tekee rahastollaan uutta tutkimusaluetta näkyväksi. Häntä kiinnostaa, miten me oikein prosessoimme puhetta pääkopassamme.

Eläkkeelle jäämisensä kunniaksi englannin kielen professori, vararehtori Anna Mauranen perusti Helsingin yliopistoon nimikkorahaston.

Rahasto tukee ”kielen prosessointiin liittyvää tutkimusta”. Mitä se sellainen on? Jotain aika uutta Mauraselle itselleenkin.

— Tämä on minullekin aika uutta. Tutkin nyt yhdessä kielentutkijoiden ja aivotutkijoiden kanssa sitä, miten me ihmiset reaaliajassa ymmärrämme tavallista puhuttua kieltä; millaisina palasina me puhuttua kieltä oikein hahmotamme, Anna Mauranen sanoo.

Luureja päähän

Maurasen tutkimukset perustuvat hänen ja skotlantilaisen kielitieteilijä John Sinclairin vuonna 2006 kehittämään lineaariseen teoriaan kielestä. Sen mukaan hahmotamme kieltä yksikköinä, jotka voivat olla myös jotakin muuta kuin sanoja tai lauseita.

Viime aikoina Mauranen on asetellut koehenkilöille luureja päähän ja ipadeja käsiin. Tabletin litteroituun tekstiin koehenkilöt merkitsevät kohtia, joissa heidän mielestään luureista kuulemassaan puheessa löytyy jokin intuitiivinen raja.

— Nyt on jo selvinnyt, että ihmiset merkkaavat erittäin usein samoja kohtia ja välttävät toisia. Tätä taipumusta haluamme testata lisää eri kielillä.

— Jotkut harvat taas merkitsevät aivan poikkeuksellisia kohtia, mikä kielii sisällön ymmärtämättömyydestä. Outoudet merkinnöissä voivat kenties tulevaisuudessa toimia kielen ymmärtämisen häiriöiden diagnosoinnissa.

”Rahastolla on symbolinen merkitys”

Toistaiseksi kielen prosessointia ei mainita yhdessäkään tehtävänkuvauksessa Helsingin yliopistossa. Juuri tämän vuoksi Mauranen halusi tehdä tutkimusaluetta näkyväksi nimikkorahastollaan.

— Jos olisin innostunut vaikkapa vuonna 2000 perustamaan oman rahastoni, olisin varmasti suunnannut sen tukemaan silloista tutkimuskohdettani eli englanti lingua francana -tutkimusta.

— Sitä oli vielä silloin radikaalia tutkia, mutta nyt se alkaa olla tunnistettu tutkimusalue. Meilläkin englannin laitoksella on jo kaksi lehtoraattia, jossa se terminä mainitaan.

Ensi vaiheessa Maurasen rahastosta jaetaan todennäköisesti matka-avustuksia nuorille tutkijoille.

— Rahastollani on toistaiseksi lähinnä symbolista merkitystä. On hienoa, jos joku kielen prosessoinnista kiinnostunut nuori tutkija sen ansiosta huomaa alan, hakee avustusta ja mahdollisesti kiinnostuu alasta jossakin konferenssissa yhä syvemmin.

Tulevatkin merkkipäiviensä muistamiset Mauranen aikoo ohjata rahastoonsa.

— Varsinkaan me vanhemmat ihmiset enää harvoin tarvitsemme yhtään mitään. Tämä on mukava tapa ohjata muistamiset tärkeään, uutta luovaan ja tavarattomaan tarkoitukseen.

Merkkipäivälahjoittamisella teet merkkiteon

Merkkipäiväkeräyksen perustaminen on helppoa ja vaivatonta. Autamme valitsemaan sopivan kohteen lahjoituksille, räätälöimme kanssasi sopivan viestin juhlakutsuun ja kerromme, miten pystyt seuraamaan merkkipäiväkeräyksesi etenemistä.

Toi­mi näin

Jos haluat perustaa merkkipäiväkeräyksen kanssamme, ota yhteyttä yhteyspäällikköihimme. Autamme sinua valitsemaan kohteen ja laatimaan viestin lahjoittajillesi sekä perustamme sinulle halutessasi oman merkkipäiväkeräyssivun. Raportoimme myös rahaston karttumisesta ja varojen käytöstä sekä autamme sinua kiittämään keräykseesi lahjoittaneita.

Merkkipäiväkeräyksen perustajana olet myös tervetullut lahjoittajayhteisöömme Kirahviklubiin.

Yhteyspäällikkömme tavoitat: lahjoittajasuhteet(at)helsinki.fi tai p. 029 41 21650. Voit lähestyä meitä myös postitse: Yhteiskuntasuhteet, PL 53 (Fabianinkatu 32), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.

Lue lisää merkkipäiväkeräyksen perustamisesta