Syksyllä 2015 Suomeen ja Eurooppaan saapui aiempaan verrattuna poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Maahanmuutosta myös keskusteltiin vilkkaasti verkossa. Näitä keskusteluja tutkineen Emmi Lahden mukaan verkkokeskustelujen argumentointistrategioina käytetään esimerkiksi uhkakuvia, kaltevan tason argumenttia, kertomuksia, tilastoja ja auktoriteetteja.
– Yleensä näitä kierrätetään foorumista ja keskustelusta toiseen. Väitteet ilmaistaan usein kiistattomina totuuksina, vaikkei niille useinkaan anneta lähteitä. Keskustelussa voidaan viitata esimerkiksi tutkimuksiin tai uutisiin, joita ei kuitenkaan tarkemmin nimetä tai joihin ei anneta linkkejä.
Keskusteluissa rakennetaan yhteenkuuluvuutta
Maahanmuuttoa vastustavien keskustelijoiden argumentointi perustuu Emmi Lahden mukaan esisopimuksille ja perusteluille, joita pidetään yleisesti tiedettyinä. Samalla tavalla erimielisten ajatukset oletetaan ennalta tiedetyiksi:
– Tällöin keskustelussa ei tarvitse edes yrittää kuunnella tai huomioida erilaisia näkökulmia. Keskustelijat ovat avoimen hyökkääviä eri tavoin ajattelevia kohtaan.
Maahanmuuttoa vastustavat keskustelijat asettuvat vahvasti kannattamaan toisiaan. Näin rakennetaan yhteenkuuluvuutta samanmielisten kanssa. Argumentointia rakennetaan yhdessä niin, että eri keskustelijoiden viestit täydentävät toisiaan.
Argumentoinnin tunteminen on medialukutaitoa
Emmi Lahden mukaan verkkokeskustelun rakentumiseen kiinnitetään yleensä melko vähän huomiota, vaikka verkko on keskusteluja täynnä.
– Tutkimukseni keskeinen anti onkin argumentoinnin purkaminen osiin. Verkkokeskustelujen argumentointistrategioiden kartoittamista voidaan hyödyntää esimerkiksi argumentointitaitojen opettamisessa ja kouluttamisessa. Lisäksi argumentointistrategioiden ja niihin liittyvien mahdollisten ongelmien, kuten auktoriteetin epäluotettavuuden, uutisten virheellisen lainaamisen ja kiertävien kertomusten kartoittamista voidaan hyödyntää medialukutaitojen opetuksessa.
Tyypillisten argumentointitapojen tunnistaminen on myös edellytys informaatiovaikuttamisen tunnistamiselle. Informaatiovaikuttaminen on toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin.
Verkkokeskustelujen puhetapa ei pysy vain verkossa
Verkkokeskustelua ja sen argumentteja on tärkeää analysoida siksikin, että verkkofoorumeilla vallalla oleva puhetapa jää harvoin pelkästään verkkofoorumeille.
– Verkkokeskustelussa esitetyt ja rakennetut argumentit leviävät myös valtavirtamedian käyttöön. Näin ne muokkaavat käsitystä uskottavista näkemyksistä, hyväksytyistä puhetavoista ja siitä, kuka pääsee ääneen maahanmuutosta puhuttaessa, Emmi Lahti huomauttaa.
Maahanmuuttokeskustelut ovat yksi esimerkki keskustelusta, jossa mielipiteet ja asennoituminen polarisoituvat. Aiheeseen eri tavoin suhtautuvat jakautuvat enenevissä määrin omiin rintamiinsa ja myös omille foorumeilleen. Tutkimus antaa siis laajemminkin eväitä hahmottaa demokratian pohjana olevan vapaan kansalaiskeskustelun juonteita.
***
Emmi Lahti väittelee 19.12.2019 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Maahanmuuttokeskustelun retoriikkaa". Vastaväittäjänä on dosentti Olli Löytty, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Tiina Onikki-Rantajääskö. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.