Maahanmuutto ja kotoutuminen olivat ajankohtaisia jo tuhansia vuosia sitten

Laajamittaisesta maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta on kirjallisia lähteitä tuhansien vuosien takaa. Lähi-idän nykyinen väestödiversiteetti on seurausta halki historian jatkuneesta ihmisten liikkumisesta ja kielten ja kulttuurien kohtaamisesta. Tero Alstolan väitöstutkimuksen mukaan ulkomaalaiset ammattilaiset olivat arvostettuja muinaisessa Babyloniassa.

Babylonia, nykyisen Irakin eteläosa, oli 500–400-luvuilla eaa. monikielinen ja -kulttuurinen yhteiskunta. Alueelle oli suuntautunut merkittävää maahanmuuttoa jo vuosisatojen ajan. Yhtäältä Babyloniaan muutti ihmisiä työtä ja toimeentuloa etsien, ja toisaalta Babylonian suurvalta siirsi suuria väkijoukkoja valtakunnan reunoilta sen ydinalueille 600–500-lukujen taitteessa eaa. Tero Alstolan väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa maahanmuuttajien arkielämästä ja osoittaa, että heidän kotoutumisensa vaihteli merkittävästi asuinpaikan, ammatin ja yhteiskunnallisen aseman mukaan.

 

Monikulttuurinen Babylonia

– Pääosa maahanmuuttajista asui maaseudulla, jossa viljelys- ja laidunmaata oli runsaasti tarjolla. Pohjoisesta ja lännestä saapuneet heimot asuttivat merkittäviä alueita Babylonian eteläosissa harjoittaen maanviljelystä, paimentolaisuutta ja kaupankäyntiä. Pakkosiirtolaisia puolestaan sijoitettiin maaseudun kyliin heidän etnisen alkuperänsä mukaan ja heille annettiin kruunun maita viljeltäväksi. Vastineeksi maasta heidän tuli maksaa veroja ja suorittaa työ- ja sotapalvelusta, Alstola kertoo.

Pakkosiirrot olivat muinaisessa Lähi-idässä yleinen rangaistus kapinoinnista. Vastarinnan kukistettuaan voitokas kuningas saattoi siirtää tuhansia ihmisiä kapinaan nousseelta seudulta valtakuntansa muihin osiin. Pakkosiirroilla pyrittiin näin estämään uusia levottomuuksia, mutta samalla niillä tavoiteltiin myös taloudellista hyötyä. Pakkosiirtolaisia asutettiin hedelmällisille mutta harvaanasutuille seuduille maanviljelijöiksi, ja heitä käytettiin työvoimana suurissa rakennushankkeissa. Koulutettuja pakkosiirtolaisia sijoitettiin hallinnon palvelukseen virkamiehiksi, käsityöläisiksi ja sotilaiksi.

 

Ammattilaisia tarvittiin kaupungeissa

Myös babylonialaisissa kaupungeissa asui Tero Alstolan mukaan runsaasti maahanmuuttajia. Valtionhallinto oli avoin siirtolaisille, ja osa heistä päätyi korkeisiinkin virkoihin. Ulkomaisille ammattilaisille oli kaiken kaikkiaan kysyntää: taitavia käsityöläisiä tarvittiin suuriin rakennushankkeisiin erityisesti pääkaupunki Babylonissa, ja vierasmaalaisia sotilaita palkattiin armeijaan. Myös ulkomaankaupassa maahanmuuttajilla oli keskeinen rooli.

Maahanmuuttajien kiinnittymisessä babylonialaiseen yhteiskuntaan oli eroja. Kulttuurin jatkuvuutta maaseudulla tukivat heimoyhteisöjen säilyminen ja tapa asuttaa pakkosiirtolaiset yhteisöihin heidän alkuperänsä mukaan. Maahanmuuttajat kotoutuivat ja omaksuivat babylonialaisen kulttuurin nopeammin kaupungeissa ja työskennellessään kantaväestön kanssa. Erityisesti kauppiaat, liikemiehet ja virkamiehet kiinnittyivät osaksi babylonialaista yhteiskuntaa.

Monet maahanmuuttajat sulautuivat nopeasti ympäröivään yhteiskuntaan, mutta jotkin ryhmät säilyttivät identiteettinsä jopa tuhansien vuosien ajan. Irakissa asui merkittävä juutalaisyhteisö vielä 1950-luvulla, ja sen juuret voi jäljittää Babylonian suorittamiin väestönsiirtoihin 500-luvun alussa eaa.

 

Savi säilyttää tiedon

– Tutkimuksen lähdeaineistona on 289 akkadinkielistä savitaulua, joille on nuolenpäämerkkejä käyttäen kirjoitettu velkakirjoja, vuokrasopimuksia ja muita asiakirjoja, Tero Alstola kertoo.

Koska poltettu tai auringossa kuivatettu savi on kestävä materiaali, Babyloniasta on 500–400-luvuilta eaa. säilynyt kaiken kaikkiaan kymmeniä tuhansia nuolenpäätekstejä. Tämän johdosta babylonialaisesta yhteiskunnasta tiedetään huomattavan paljon ja maahanmuuttoa käsittelevät tekstit voidaan sijoittaa laajempaan yhteyteensä.

***

TM Tero Alstola väittelee 17.1.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Judeans in Babylonia - A Study of Deportees in the Sixth and Fifth Centuries BCE" (Juudalaiset Babyloniassa: Tutkimus pakkosiirtolaisista 500–400-luvuilla eaa.). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Michael Jursa, Universität Wien, ja kustoksena on professori Martti Nissinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Tero Alstola
tero.alstola@helsinki.fi

 

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri