Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Nina Kahma arvioi makua ja yhteiskunnallisia suhteita.

Makuasia eli asia josta tykkää tai ei. Suomalaisten kulutusta ja makuja tutkineen Nina Kahman mukaan maku on sekä pitämisiä että karsastamisia samoin kuin valintoja ja valitsematta jättämisiä.

Sosiologi Pierre Bourdieun klassikkotutkimusten mukaan ihmisten makutaipumusten erot heijastelevat yhteiskunnallisia asetelmia ja jakolinjoja, luokkaeroja.

Onko näin Suomessa? Kahma oli mukana tätä selvittävässä dosentti Semi Purhosen työryhmässä, jonka tutkimuksista kehkeytyi kirja Suomalainen maku (Gaudeamus, 2014).

Maun ja sosiaalisten erojen välillä on vastaavuuksia täälläkin.

— Maku liittyy ikään, koulutukseen ja tuloihin. Tutkimuksissa näkyy yhä työväenluokkainen kulttuuri ja niin sanottu keskiluokkainen kulttuuri.

Keskiluokkaiseen ja eritoten kaupunkilaiseen hyvään makuun kuuluu nykyisin Kahman mukaan tietynlainen kepeä kaikkiruokaisuus. Maulla erottaudutaan ennemmin yksilöinä kuin ryhmän jäseninä.

— Asuinpaikka vaikuttaa myös paljon. Isoissa kaupungeissa voi syödä, katsoa näyttelyitä ja kuulla musiikkia aivan eri tavalla kuin esimerkiksi Kainuussa.

Voisiko eriarvoisuuden kasvu erkaannuttaa entisestään myös makuja? Kahman mukaan makututkimus paljastaa yhteiskunnallisia suhteita.

— Maku liittyy voimakkaasti arjen kokemuksiin esimerkiksi epäoikeudenmukaisuudesta.

Kuuntele Kahman haastattelupodcast. Jos soitin alla ei toimi, klikkaa linkkiä.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.