Petra Kuivalan kirkkohistorian alaan kuuluva väitöstutkimus nostaa esille aiemmin huomiotta jääneitä historioita, kertomuksia ja tulkintoja uskonnon ja vallankumouksen vuorovaikutuksesta Kuubassa. Tutkimustulokset haastavat aiemman käsityksen katolisesta kirkosta hiljaisena kirkkona vallankumouksen marginaalissa vailla toimivaltaa ja itsenäistä toimijuutta.
– Suurelta osin puutteellinen tutkimuksellinen käsitys on johtunut arkistoaineistojen saatavuuden rajallisuudesta. Vallankumousajan arkistot Kuubassa eivät yleisesti ole avoinna tutkimukselle: suuri määrä historiallista aineistoa esiintyy omassa tutkimuksessani ensimmäisen kerran, väittelijä kertoo.
Kuivalan mukaan uskontoa Kuuban vallankumouksessa on tutkittu vain vähän ja rajoittuneista näkökulmista sekä kansainvälisen Kuuba-tutkimuksen että globaalin katolisuuden tutkimuksessa. Myös vallankumouksen omassa kertomuksessa ja historiakäsityksessä uskonto on jäänyt suurelta osin huomiotta.
– Aiempi tutkimus on pääasiassa tarkastellut kuubalaista katolista kirkkoa instituutiona. Tutkimuksessa ei ole huomioitu kirkon sisäistä monimuotoisuutta eikä kuubalaisten katolilaisten moniulotteisia, myös keskenään ristiriitaisia, elettyjä historioita vallankumouksessa, Kuivala tiivistää.
Uskonto ei ollut irrallinen osa Kuuban vallankumousta
Kuivalan väitöstutkimus käsittelee uskontoa Kuuban vallankumouksessa perustuen pioneerityöhön kuubalaisissa vallankumousajan arkistoissa ja kenttätyöhön Kuubassa vuosina 2014–2017. Kenttätyön myötä Kuivala pääsi työskentelemään aiemmin tutkijoilta suljettuihin arkistoihin. Hän tarkasteli kansainvälisesti ensimmäisenä tutkijana vallankumoukseen ajoittuvia katolisia arkistolähteitä.
Tutkijan mukaan uskonnon läsnäolo vallankumouksessa ja kommunistisessa yhteiskunnassa on kiehtova paradoksi. Uskonnon ja vallankumouksen liittymäkohdat ovat tulleet näkyviin erityisesti kuubalaisessa arjessa.
– Arkistolähteet ja tekemäni haastattelut valottavat aiemmin hiljaisiksi jääneitä kuubalaisia katolisia kokemuksia elämästä vallankumouksessa. Kirkkoinstituution ja vallankumouksen virallisten rakenteiden rinnalla suuri joukko kuubalaisia on elänyt elämäänsä uskonnon ja vallankumouksen rajapinnoilla. Kuubalaiset, sekä katolilaiset että kommunistit, ovat kohdanneet arjessa toisiaan kouluissa, työpaikoilla, naapurustoissa ja kaduilla. Eletyssä elämässä uskonnon historiat ovatkin vallankumouksen historioita ja vallankumous sisältää myös uskonnon läsnäolon.
**
TM Petra Kuivala väittelee 9.11.2019 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Never a Church of Silence: The Catholic Church in Revolutionary Cuba, 1959–1986". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PII, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on professori Jorge Duany, Florida International University, ja kustoksena on professori Tuomas Heikkilä.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.